Rovaniemi
Euroopan unionin laajentuminen tuntuu olevan helsinkiläisille suurempi huolenaihe kuin Lapin väelle. Pääkaupungin luottamushenkilö- ja virkamiesjohto istui Lapin vierailullaan Rovaniemellä isäntien kanssa seminaariin pohtimaan pohjoista ulottuvuutta, jonka pelätään joutuvan sivuraiteelle uusien jäsenmaiden myötä.
"On selvää, että laajenemisen jälkeen EU:n toiminnan painopiste kääntyy itään. Siksi nyt on korkea aika toimia pohjoisen ulottuvuuden hyväksi", ylipormestari Eva-Riitta Siitonen hoputti.
Helsinkiläiset pelkäävät myös Suomen erityisaseman unionin Venäjä-asiantuntijana heikentyvän, ellei muuttuvassa tilanteessa osata toimia oikein. Vielä nyt Suomella on pisin maaraja ja pitkä kokemus yhteistyöstä Venäjän kanssa. Kun EU saa jatkossa lisää yhteistä rajaa Venäjän kanssa etelämpää, Suomi voisi profiloitua esimerkiksi rajayhteistyön ja lähialueyhteistön asiantuntijana.
Venäjän olojen yleisasiantuntijana Suomelle tulee kovia haastajia, mutta EU-Venäjä-kytkösten hoitajana olemme ehtineet kerätä jo kokemusta. "Virossa ja Latviassa taitaa olla enemmän Venäjän tuntijoita kuin Suomessa, mutta sehän on meille vain uusi haaste", tunnusti Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harry Bogomoloff.
Komissiolle pyyntö
uudesta ohjelmasta
Pohjoinen ulottuvuus ei enää ole hanke, vaan prosessi, jolla on poliittinen asema. Silti sen eteenpäin vieminen vaatii aktiivisuutta, Siitonen painotti. Lokakuun ministerikokouksessa EU-maat partnereineen aikovatkin sopia suuntaviivoista uuden toimintaohjelman laatimiseksi.
Aikomuksena on pyytää joulukuun Kööpenhaminan huippukokouksessa EU-komissiota laatimaan uusi pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma vuosille 2004-2006. Näin uusi ohjelma saataisiin voimaan vuonna 2004, jolloin unionin laajeneminen todennäköisesti toteutuu.
Siitonen arvioi, että omasta pohjoisen ulottuvuuden budjetista on turha haaveilla ennen kuin EU:n uusista rahoituslinjauksista vuodesta 2006 eteenpäin päätetään. "Tätä koskeva esitys on kuitenkin kirjattu jo nyt Itämeren pääkaupunkien ja Pietarin suunnitteilla olevaan julkilausumaan, joka on tarkoitus allekirjoittaa Kööpenhaminan lokakuun kokouksessa."
Selvä muutos on Siitosen mukaan jo tapahtunut siinä, että paikallis- ja aluehallinto on kytketty mukaan EU:n tulevan koheesiopolitiikan uudistamiseen "ennen kokemattomalla tavalla".
"Itsehallintotason yhteistyötä on tehostettava, koska sen asema ei ole enää pelkkää teoriaa vailla käytännön merkitystä - ei myöskään pohjoisen ulottuvuuden tulevia hankkeita ajatellen."
Yhteistyötä voisi
vielä tehostaa
Lapin maaherra Hannele Pokka korosti Tanskan puheenjohtajakauden tärkeyttä pohjoiselle ulottuvuudelle, koska siihen ajoittuu uuden toimintaohjelman valmistelu. Hän kiitteli tanskalaisia myös siitä, että he ovat pitäneet esillä arktista aluetta, joka on näin huomattu EU:ssakin.
Vaikka Helsingin ja Lapin näkökulma pohjoisuuteen on erilainen, toivoi Pokka alueiden vielä tiivistävän yhteistyötään. Mahdollisuuksia on erityisesti matkailussa, jossa ulkomaisten turistien reitit kulkevat kummankin alueen kautta. "Joulun aikaan Rovaniemi ja Helsinki-Vantaa ovat maan kansainvälisimmät kentät", hän muistutti.
Maaherra tarjosi helsinkiläisten käyttöön muun muassa Lapin rakentamaa yrityspalveluverkostoa Murmanskin alueella.
Arktisen keskuksen johtaja Paula Kankaanpää peräänkuulutti arktisen tiedon popularisointia ja tehokaampaa levittämistä. Vain riittävä tieto takaa hyviä päätöksiä, kun pohjoisiin kulttuureihin vaikuttavia ratkaisuja tehdään. Aikaa ei ole enää paljon.
"Sadat alueen tutkijat ovat hankkineet päättäjien käyttöön tietoa, ja arktinen hallitusten välinen yteistyö on toiminut yli 10 vuotta. Mutta mitä tästä alueesta tiedetään", Kankaanpää kysyi. Ja vastasi itse Arktisen keskuksen teettämän kyselyn tuloksilla: 80 prosenttia vastaajista ei tiennyt ainuttakaan Arktisen neuvoston julkaisua, eikä puolet edes tuntenut neuvoston toimintaa.