Vihreiden puheenjohtajavaalin ääntenlaskenta on viivästynyt usealla tunnilla Helsinkiin unohtuneen äänilaatikon vuoksi.
Puoluesihteeri Lasse Miettinen ilmoitti lauantaina noin kello 17, että laatikko, jossa on noin 400 äänilappua, oli yksinkertaisesti unohtunut pääkaupunkiin inhimillisen erehdyksen vuoksi.
– Jos mietitte, miksi on mennyt neljä tuntia, niin Helsinkiin ajaa kaksi tuntia, ja sieltä ajaa kaksi tuntia tänne, Miettinen totesi kokousyleisölle.
Tampereella Sampolan juhlasalissa pidettävässä puoluekokouksessa piti alun perin olla puheenjohtajavalinta selvillä noin kello 14, mutta Miettisen mukaan tulos selviää aikaisintaan 18.30.
Inhimillinen erehdys huvitti kokousväkeä, mutta samalla se tarkoittaa, että vihreiden puheenjohtajan tehtävästä väistyvän Ville Niinistön valtakausi jatkuu vielä muutaman tunnin odotettua pidempään.
– Mikäs tässä on paistatellessa puolueen puheenjohtajana vielä pari tuntia. Toivottavasti ei keksitä mitään kriisiä tähän hätään, Niinistö heitti Lännen Medialle iltapäivällä.
Vihreiden vaalitapa on myös työläs, minkä vuoksi äänten laskenta voi kestää.
Vihreät valitsee nimittäin puheenjohtajansa jäsenäänestyksellä, ja käytössä on vielä siirtoäänivaalitapa, kun ehdokkaita on enemmän kuin kaksi. Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa ehdokkaita on kaikkiaan kuusi.
Puheenjohtajavaali tehtiin kirjeäänestyksenä, joka päättyi torstaina 13. kesäkuuta. Äänensä antoi kaikkiaan 5 778 jäsentä, ja äänestysprosentti oli 66. Äänioikeutettuja jäseniä puolueessa on yhteensä 8 753.
– Mitäs äänestitte niin paljon, totesi puoluekokouksen toinen puheenjohtaja Juhana Suoniemi kokouksessa, kun ääntenlaskun viivästymisestä ilmoitettiin.
Siirtoäänivaalitapa tarkoittaa sitä, että vihreät ovat äänestäessään asettaneet ehdokkaat paremmuusjärjestykseen.
Ensiksi lasketaan vaalilipukkeista kaikki ensisijaiset äänet.
Jos kukaan ei heti saa yli puolta kaikista ensisijaisista äänistä, ääntenlaskentaa jatketaan poistamalla vähiten ensisijaisia ääniä saaneiden ehdokkaiden äänet ykkösäänipotista ja lisäämällä heidän äänensä muille ehdokkaille äänestyslippujen paremmuusjärjestyksen mukaan.
Äänten siirtämiskierroksia jatketaan niin kauan, kunnes joku ehdokkaista on saanut yli puolet äänistä. Laskentatapa suosii sellaista ehdokasta, joka on äänestäjien mielestä ensiksi tai toiseksi mieluisin vaihtoehto.
Siirtoäänivaalitapaa käytettiin myös vuonna 2011, kun Ville Niinistö valittiin. Silloinkin ääntenlaskenta venähti, mutta Niinistön muistikuvan mukaan yhtä paljon kuin lauantaina.
– Se vie sen ajan, minkä se vie, kuittasi Niinistö.