Helsinki kasvattaa kunnolla pyöräilyä rakentamalla nopeita pyöräbaanoja keskelle kaupunkia ja lisäämällä pyöräväyliä.
Kuutisen vuotta on Helsingin keskustan halkaissut kateutta herättävä käytävä, jossa paikalliset huristelevat pyörällä kovaa vauhtia turvassa vilkkaalta autoliikenteeltä.
Baanaksi sanottu kevyen liikenteen käytävä oli aikaisemmin ratakuilu junille, mutta se saatiin toiseen käyttöön kun radan käyttö tavarajunaliikenteeseen lopetettiin.
– Tämä vuonna 2012 valmistunut baanaosuus on 1,3 kilometrin pituinen, mutta Helsingin kaupungilla on tarkoitus rakentaa baanojen pikapyöräväylien verkosto, jota pitkin pääsee helposti paikasta toiseen. Niitä pitkin on tarkoitus päästä pyöräilemään pidempiäkin työmatkoja, kertoo pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelusta.
Rautatieasemalta lähtevän pääradan varteen valmistui viime syksynä noin kilometrin pituinen Pohjoisbaana, jota pääsee tällä hetkellä Käpylän asemalle saakka.
– Suoraa ja leveää väylää pääsee nopeasti ilman keskeytyksiä.
Koko Helsingin baanaverkon pituudeksi kaavaillaan 130 kilometriä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite kuulostaa kovalta, ja hanke on alkuvaiheessa. Edellisten lisäksi Munkkiniemeen on valmistumassa noin kilometrin mittainen baana.
– Onhan siinä rakentamista, ja ne valmistuvat pala palalta. Suomessahan on tosi pitkät perinteet esimerkiksi moottoriteiden rakentamisessa. Pyöräväylien rakentaminen on kuitenkin paljon helpompaa, Keisanen sanoo.
Ouluun kaavaillaan polkupyöräväyliä aluekeskusten ja koulukampusten välille sekä uusia pyöräilyyn pyhitettyjä väyliä keskustaan. Helsingissäkin on rakennettu pyörille pääväyliä, ja niitä on tarkoitus lisätä.
– Kantakaupungin pyöräväylien tavoitteiden filosofiana on, että meillä nähdään pyörä ajoneuvona ajoneuvoliikenteessä. Samalla on lopetettu niin sanottu kevyen liikenteen suunnittelu, koska siitä aiheutuu konflikteja pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välille. Pyöräliikenne ja jalankulkuliikenne siis erotetaan toisistaan, Keisanen selventää.
Pyöräväylät erotetaan punaisella pohjavärillä tai kivireunuksin, jolloin pyöräväylä kulkee korkeammalla kuin autotie ja matalammalla kuin jalkakäytävä.
– Kantakaupungin verkon tavoite on reilut sata kilometriä. Tällä hetkellä olemassa olevia väyliä on noin 40 kilometrin verran. Niitä rakennetaan sitä mukaa lisää, kun uusia asuinalueita rakennetaan keskustan ulkopuolella. Keskustassa pyöräkaistoja tehdään aina katujen peruskorjausten yhteydessä.
Helsinki selvästi haluaa investoida pyöräilyyn. Viime vuonna liikennebudjetti oli 130 miljoonaa euroa, josta pyöräväyliin käytettiin 14 miljoonaa, mikä tarkoittaa reilua kymmenesosaa.
– Se vastaa aika hyvin tavoitettamme, jonka mukaan pyöräliikenteen osuus olisi 15 prosenttia kaikesta liikenteestä vuoteen 2020 mennessä. Nyt osuus on kymmenen prosentin tuntumassa. Kymmenen vuotta sitten se oli kuusi prosenttia, Keisanen luettelee.
Hän myöntää, että kiire tulee, sillä pyöräilyn osuus on pysytellyt samassa kymmenessä prosentissa kolmisen vuotta. Kasvun pitäisi olla kovaa parissa vuodessa.
– Oulussa pyöräillään talvella paljon enemmän kuin Helsingissä, mutta mekin panostamme siihen. Siellä on pyöräteiden talvikunnossapito paljon paremmalla tolalla kuin täällä. Kokeilimme viime talvena harjata ja suolata pyöräteitä noin 30 kilometrin matkalta. Niillä osuuksilla pyöräilyn määrä kasvoi enemmän kuin muualla.
Oululle mallia kaupunkipyöristä
Helsingissä voi vuokrata kolmatta vuotta kaupunkipyöriä automaattisilta vuokrausasemilta.
Pyöriä on yhteensä 1 500.
Vuokrausasemia on 150.
Pyörän voi vuokrata miltä tahansa asemalta, ajaa sillä ja palauttaa mille tahansa asemalle.
Hinta on 30 euroa koko kesältä huhtikuusta lokakuuhun.
Sen maksaneet saavat ajaa ilmaiseksi puoli tuntia kerrallaan.
Puolen tunnin ylityksistä maksetaan 50 senttiä per seuraavat puoli tuntia.
Pyöriä vuokraavat enimmäkseen kaupunkilaiset.
Helsingin kaupunkipyöristä on tullut erittäin suosittuja.
Ne toimivat joukkoliikenteen jatkeena.
Myös Espoossa kaupunkipyörät on otettu käyttöön, ja järjestelmä on yhteensopiva Helsingin kaupunkipyörien kanssa.
Kaupunkipyöristä vastaa Helsingin julkisen liikenteen järjestäjä HKL.
Oulussa kaupunkipyörien käyttöönottoa selvitellään tänä vuonna.
Pyörien hankinnan aika olisi mahdollisesti ensi vuonna.