Pääkaupunkiseudun suurten korkeakoulujen vetovoima on kasvussa. Muualla monen yliopiston vetovoima hiipuu. Ne jäävät julkisuudessa Helsingin korkeakoulujen varjoon.
Opetushallituksen julkaisemat tuoreet tiedot yliopistoihin hakeneiden määristä eivät kerro järisyttävistä siirtymistä korkeakoulujen välillä. Myös korkeakouluihin hakeneiden kokonaismäärä pysyi käytännössä viime vuoden tasolla, vajaassa 69 000:ssa. Silti lukemia kannattaa perata tarkasti eri puolilla Suomea. Muutokset korkeakoulujen suosiossa eivät ole vain imagojuttuja. Se millaisia opiskelijoita yliopistot vetävät puoleensa tänään, vaikuttaa osaltaan yliopistojen tutkimuksen opetuksen ja tutkimuksen tasoon huomenna. Suuremmassa hakijajoukossa tapaa olla myös suurempi määrä lahjakkuutta.
Vaikka muutokset viime vuodesta eivät ole suuria, Opetushallituksen luvuista nousee esiin pääkaupunkiseudun isojen korkeakoulujen kasvanut vetovoima. Suurimman eli Helsingin yliopiston hakijamäärä kasvoi eniten, lähes 700. Plussaa kirjasivat myös Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu.
Yhtä silmiinpistävä piirre hakijamäärien muutoksessa on se, että muun Suomen monialaiset keskisuuret yliopistot menettivät imuaan. Reippaimman takapakin koki Tampereen yliopisto, mutta Opetushallituksen tilastot näyttävät miinuslukemia myös Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoille. Pohjois-Suomesta myös Lapin yliopisto jäi viime vuoden numeroista.
Lukuihin voi tosin tehdä erilaisia reunahuomautuksia. Opetushallituksen kokoamissa numeroissa ovat mukana niin sanottujen päävalintojen ohella myös maisteriohjelmat, ulkomaalaisvalinnat sekä avoimen väylän kautta sisään pyrkineet. Jos mukaan sen sijaan lasketaan vain niin sanottuja päävalintoja, Oulun yliopiston hakijamäärä ei laskenut vaan nousi. Lapin yliopiston lukeman pudotusta puolestaan selittää se, että markkinointiin ja laskentatoimeen ei ollut tänä vuonna sisäänottoa.
Tästä huolimatta olisi suotavaa, jos Oulun yliopisto pystyisi lisäämään houkuttavuuttaan esimerkiksi kyvykkäiden ulkomaalaisopiskelijoiden silmissä. On epäilemättä vaativa urakka tehdä pohjoisen yliopistoa tunnetuksi maailmalla. Voi olettaa, että Suomea huonosti tunteva, mutta maasta kiinnostunut ulkomaalainen helposti päätyy valinnassaan tunnetumpaan Helsinkiin kuin kaukaiseen ja pienempään Ouluun. Tunnetuksi teossa eivät auta vain markkinointikikat, vaan myös tieteelliset näytöt. Ainakin niin sanotun Shanghain listan perusteella Oulu on tässä suhteessa pystynytkin parantamaan vauhtiaan.
Myös Suomen sisällä yliopistot käyvät kovaa kilpailua näkyvyydestä. Verrattuna pääkaupungin korkeakouluihin Suomen muut yliopistot lähtevät takamatkalta. Pääkaupungissa toimivat suurimmat tiedotusvälineet esimerkiksi poimivat herkästi erilaiset kommentaattorinsa sen suunnan tutkijoista, vaikka yhtä hyvää tai kovempaa asiantuntemusta löytyisi muualtakin.
Oulun yliopiston tiedekuntien välisissä suosioeroissa huomio kiinnittyy siihen, että humanististen alojen suosion alamäki jatkuu. Se on valitettavaa, mutta toisaalta ymmärrettävää. Humanistien työllisyystilanne etenkin Oulun seudulla on monella alalla heikko. Moni vasta ylioppilaaksi päässyt nuori valitsee siksi mieluummin alan, jossa työpaikka näyttää tulevaisuudessa varmemmalta. Tällaisista pohdinnoista kielinee myös koko maassa näkyvä teknillisten alojen suosion kasvu.