Helsingin kaupungin pelastustoimi teki palotarkastuksen viime vuonna vain murto-osaan niistä rakennuksista, jotka olisi lain mukaan pitänyt tarkastaa. Pelastustoimilain mukaan yleiset rakennukset, kuten sairaalat, hotellit, tehtaat, kirkot, koulut ja päiväkodit, pitäisi tarkastaa joka vuosi. Helsinki tarkasti niistä vain 38 prosenttia.
Sisäministeriön pelastusosasto on tilanteesta huolissaan ja ryhtyy selvittämään sitä. Onnettomuuksien ehkäisyn osaston johtaja Hannu Olamo on tyrmistynyt siitä, että lukema on noin alhainen.
”Vaikkapa sairaalassa tai hotellissa asiakas on täysin yrityksen armoilla, mitä tulee paloturvallisuuteen. On selvää näyttöä siitä, että palotarkastukset ovat tärkeitä juuri tuollaisissa kohteissa, joissa on teknisiä turvajärjestelmiä ja poistumisteitä.”
Harva kunta tarkastaa aivan kaikki lain vaatimat rakennukset, sillä yrityksiä syntyy ja kuolee eikä aina pysytä perässä. Keskimäärin kunnissa kuitenkin tarkastetaan yli 80 prosenttia vaadituista. Lapin ja Itä-Suomen lääneissä päästään jopa yli 90 prosenttiin.
Valvontavastuu on lääninhallituksilla, jotka pyytävät säännöllisesti selvitykset, kun lakia ei noudateta. Äärimmäinen keino on uhkasakko. Sitä kuitenkin käytetään äärimmäisen harvoin.
Palotarkastajista kova pula
Helsingin pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Kimmo Kohvakka kertoo vähäisten palotarkastusten syyksi työvoimapulan. Palotarkastajan vakansseja on tällä hetkellä auki kaksi ja lisäksi etsitään kahta määräaikaista palotarkastajaa.
”Se ei kyllä riitä syyksi laiminlyöntiin. Kunnilla on kaikki mahdollisuudet kilpailla työvoimasta, eihän se vaadi kuin palkan säätöä”, sisäministeriön Olamo suomii.
Palotarkastajan työ on pääosin päivätyötä. Vastaavalla koulutuksella voi tehdä vuorotyötä esimiesasemassa ja saavuttaa 30–40 prosenttia suuremmat tulot. Moni hakeutuukin palotarkastajaksi vain vähäksi aikaa ja siirtyy sitten parempipalkkaisiin pelastustöihin. Toinen tie on siirtyä yksityissektorille vaikkapa rakennusmestariksi.
”Meillä menee pitkä aika uusien palotarkastajien perehdyttämiseen ja koulutusaika sitoo muiden tarkastajien työpanosta. Ongelma onkin se, että kun tarkastajat vaihtuvat nopeasti, olemme jatkuvassa koulutuskierteessä”, pelastuslaitoksen Kohvakka kertoo.
Jouluna palkatuista uusista palotarkastajista jo kaksi on lähtenyt muihin tehtäviin. Nyt haettuista viroista kiinnostuneita on ollut Kohvakan mukaan hyvin vähän ja on epäselvää, saadaanko niihin ammattitaitoiset ihmiset.
Palkkaakin yritetään hivuttaa ylöspäin. Kohvakka on kuitenkin aika pessimistinen sen suhteen "tuntien Helsingin taloustilanteen ja tulevan säästöohjelman".
Kodeista tarkastetaan vain prosentti
Sairaaloitten ja hotellien lisäksi Helsinki on pahasti jäljessä on asuintalojen tarkastuksissa. Niistä tarkastetaan vain yksi prosentti. Kaupungin oma tavoite on kymmenen prosenttia, mikä on sekin hyvin vähän, sillä vielä 80-luvulla vanhan lain aikaan asunnoista tarkastettiin joka vuosi kolmannes.
Pelastustoimilaki ei enää valvoita tiettyyn tarkastustaajuuteen. Sisäministeriön ohje kuitenkin on, että asunnot tarkastettaisiin vähintään joka kymmenes vuosi.
Olamo ei pidä asuinrakennusten tarkastamattomuutta yhtä pahana rikkeenä kuin yleisten tilojen tarkastusten laiminlyöntiä.
”Asuntopalot syttyvät yleensä ihmisen toiminnan seurauksena eikä syy ole tekninen. Esimerkiksi palovaroitinpakko on uusi keino parantaa paloturvallisuutta.” Sisäministeriössä mietitään, olisiko asuintalojen paloturvallisuuteen tehokkaampia keinoja kuin palotarkastukset. Olamon mukaan kuitenkaan palotarkastuksistakaan ei pitäisi tinkiä.
”Ei turvallisuudessa voi taaksepäinkään mennä”, hän muistuttaa.