Helsingin verotulojen odottamaton kasvun notkahdus ei kaupungin tietokeskuksen mukaan johdu siitä, että pienituloisten määrä lisääntyisi vaan siitä että hyvätuloisten määrä ei ole lisääntynyt odotetusti.
Vuonna 2000 neljännes Helsingin perimistä kunnallisveroista tuli yli 50 000 euroa ansaitsevilta, vaikka heitä oli tulonsaajista vain 7,5 prosenttia.
Espoossa ylimpään tuloluokkaan kuuluu 12,5 prosenttia tulonsaajista ja heidän osuutensa kunnallisverosta on 40 prosenttia.
"Suurituloisten merkitys kuntien palvelujen rahoittajana on huomattava ja kasvaa edelleen yhteislverotulojen vähetessä", tutkija Mari Vaattovaara sanoo.
Pian julkaistavan tutkimuksen tekijät Vaattovaara ja Pekka Vuori katsovat, että Helsinki ei houkuttele hyvätuloisia siksi, että kaupungissa on liian vähän omakotitaloja. Huonoiten Helsinki sopii hyvätuloiselle monilapsisella, sillä jos perheellä olisi varaa ostaa iso omakotitalo, Helsingistä niitä ei tahdo löytyä.
1990-luvulla rakennetuista asunnoista 15 prosenttia on pientaloissa ja valmistuneiden asuntojen keskikoko on alle 70 neliömetriä. Valtaosa viime vuosikymmenellä rakennetuista asunnoista on alueilla, joilla on tulorajallisia vuokra-asuntoja 40 prosenttia asuntojen kokonaispinta-alasta.
Omistusasuntoja rakennettiin 30 prosenttia; niistä puolet on Hitas-asuntoja, joiden jälleenmyyntihintaa säädellään. Uusilla alueilla omistusasuntoja on tutkijoiden mukaan vain 20 prosenttia, joista melkein kaikki ovat Hitas-asuntoja.
Vaattovaaran ja Vuoren tutkimuksen mukaan yritysten maksamista optioista saadut verotulot ovat olleet varsinkin Helsingille ja Espoolle tärkeä tulonlisä.
Espoossa optioista tuli toissavuonna kunnallisverosta kymmenen prosenttia, Helsingissä kolme prosenttia. Vantaalla optioista saatiin kunnallisveroista prosentti. Optiotulojen odotetaan kuitenkin pienenevän.
Vuonna 2000 helsinkiläisten tuloista 16 prosenttia tuli pääomatuloista. Koko maassa vastaava luku on 10, Espoossa 16 ja Vantaalla 7.