Helsingin seudun talouskehitys oli huhti-kesäkuussa maan keskiarvoa heikompaa, eikä tuotanto kasvanut lainkaan vuoden takaisesta. Myös työllisten määrän kasvu pysähtyi, ilmenee Helsingin kauppakamarin maanantaina julkaisemasta toimialakatsauksesta. Koko maassa tuotannon kasvu ylsi ennakkotietojen mukaan samaan aikaan vajaaseen prosenttiin.
Selvimmin tilanne heikkeni atk-, konsultointi- ja muissa liike-elämän palveluissa, joiden tuotanto putosi lähes neljä prosenttia ja työllisten määrä noin kolme prosenttia vuoden takaisesta. Helsingin seudulla noin 112 000 ihmistä työllistävän alan työllisyys supistui nyt ensi kertaa 90-luvun alun laman jälkeen.
Myös teollisuuden tuotanto laski Helsingin seudulla kaksi prosenttia ja työllisyys seitsemän prosenttia. Rajuimmin väki väheni elektroniikka- ja metalliteollisuudessa, joissa on noin puolet seudun teollisista työpaikoista.
Suurista toimialoista ainoastaan kaupan luvut olivat plussalla: liikevaihto kasvoi vuoden takaisesta reilun prosentin ja työllisyys kolme prosenttia.
Helsingin kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä pitää kehitystä huolestuttavana. Hän patistaa valtiovaltaa ottamaan päätöksissään huomioon, että panostus Helsingin seutuun on tärkeää koko Suomelle.
- Haulikon tarkkuudella ammuttu koko maahan leviävä panostus ei tässä tilanteessa auta. Tarvitaan täsmälaukauksia sinne, missä niistä on suurin hyöty koko maan hyvinvoinnille, korostaa Nyrhilä.
Helsingin seudulla tarkoitetaan tässä selvityksessä pääkaupunkiseutua ja sen kehysalueita. Siihen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti.