Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja professori Olli Mäenpää on ällikällä lyöty Helsingin Sanomille langetetuista mittavista vahingonkorvauksista, mutta vaarallisempana hän pitää annettua tuomiota sananvapauden kannalta, varsinkin jos päätös jää voimaan.
"Erityisesti se asettaa talouselämästä kertovalle, mutta myös muulle kiinnostavalle ja tutkivalle journalismille aikamoiset haasteet." Professori Mäenpään mukaan vahingonkorvaussumma on tietysti vain rahaa eikä Helsingin Sanomat siitä mene konkurssiin. "Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuimessa on kohtuuttomia korvaussummia kuitenkin pidetty ilmaisuvapauden vastaisina ihmisoikeusloukkauksina", viestittää Mäenpää käräjäoikeudelle.
Ongelmallisena pitää Mäenpää myös perusteluita siitä, että journalistin tulee suhtautua erityisen pidättyvästi suullisesti saatuihin tai salassa pidettäviin tietoihin. "Asiahan on ihan päinvastoin. Sehän juuri journalismin tekee kiinnostavaksi, että on jotain tietoa, joka ei ole yleisesti tiedossa. Tämä on journalismin tehtävä", painottaa Mäenpää.
Lisäksi on tulkinnanvaraista, miten taloudellista tappiota tulkitaan. Nostokonepalvelun liiketoiminnassa tapahtui notkahdus. Syy-yhteys kirjoitteluun on silti epäselvä ja perustelut sen osalta jopa pinnalliset.
"Oikeus katsoi, ettei Helsingin Sanomat tuonut esiin kaikkia olennaisia tietoja. Se on tulkittu keskeisesti herjauksen perusteeksi. Siinä voi olla osittain perää jonkun tiedon osalta", sanoo Mäenpää. "Mutta toisaalta journalismiin ei kuulu, että pitää julkistaa kaikki tietoon saatu. Tuomittavaa on tietysti, jos se tapahtuu pahansuovasti ja loukkaamistarkoituksessa, mutta siitä ei tämän tuomion perusteella voi vakuuttua."
Suomen Journalistiliiton asiamies Lauri Kerosuo pitää varmana, että Nostokonepalvelun korvauksia käsitellään vielä hovioikeudessa. Erityisesti hän uskoo vielä kertaalleen laskettavan, minkälaisia taloudellisia vahinkoja yritykselle oikein aiheutui lehtikirjoittelusta.
Kerosuon mukaan Nostokonepalvelun näyttönä on, että julkisuuden myötä liikekumppanit alkoivat siirtyä käteislaskutukseen ja luottorajoja laskettiin pankissa.
"Helppoahan se olisi, jos vahingonkorvauksia maksettaisiin esimerkiksi sillä perusteella, että koira söi housut. Toinen laskentakerta tuottaisi taatusti toisenlainen tuloksen, vaikka perusteet olisivat suunnilleen samansuuntaisetkin. Tämä on niin abstraktia tämä taloudellinen vahinko."
Kerosuo toivoo Mäenpään tapaan, että päätöstä pohdittaisiin myös lehdistön tehtävän ja sananvapauden kannalta. "Ei voida lähteä siitä, että tiedotusvälineillä pitäisi olla aina 100-prosenttinen näyttö, varsinkin kun tarkastellaan isoja yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Tietysti silloin pitää kirjoittaa, että jotain epäillään eikä julistaa asiaa heti totuutena."
