Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­to Oodi on upea lahja lu­ke­val­le Suo­mel­le – Kau­pun­ki­lais­ten olo­huo­ne on kiin­nos­ta­nut ul­ko­mail­la jo ra­ken­nus­vai­hees­sa

Muualla Suomessa asuvillekin Oodi on kiinnostava kohde jo pelkän arkkitehtuurinsa takia.

Oodin viimeistelytöitä tehdään kiivaasti avajaispäivään tiistaihin saakka. Julkisivua tehdään vielä tammikuussa. Arkkitehti Antti Nousjoki lasten satuhuoneessa kirjaston kolmannessa kerroksessa. Kirjaston ensimmäinen kerros ikään kuin jatkuu ulos Kansalaistorille, jossa järjestetään tapahtumia ja konsertteja. Eduskuntatalo näkyy ikkunasta. Kolmannen kerroksen kirjataivaassa on 100 000 teosta lainattavana, kahvila ja eläviä puita. Näkymät avautuvat joka ilmansuuntaan.
Oodin viimeistelytöitä tehdään kiivaasti avajaispäivään tiistaihin saakka. Julkisivua tehdään vielä tammikuussa.
Oodin viimeistelytöitä tehdään kiivaasti avajaispäivään tiistaihin saakka. Julkisivua tehdään vielä tammikuussa.

Muualla Suomessa asuvillekin Oodi on kiinnostava kohde jo pelkän arkkitehtuurinsa takia. Oodissa on mahdollisuus rauhoittua kaupungin hälyltä aivan Helsingin ydinkeskustassa.

Mikä olisi sopinut paremmin 100-vuotiaan Suomen ja sen pääkaupungin syntymäpäivälahjaksi kuin suomalaisen sivistyksen ja demokratian peruskivi, kirjasto.

100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke, Helsingin keskustakirjasto Oodi, avautuu yleisölle itsenäisyyspäivän aattona. Kaupunkilaisten olohuoneena markkinoitu kirjasto on myös suomalaisen arkkitehtuurin hieno taideteos.

Muualta Suomesta tulevienkin on helppo vierailla aivan Helsingin ytimessä sijaitsevassa Oodissa. Rautatieasema on aivan lähellä. Oodin kolmannesta kerroksesta avautuu 360 asteen näkymä Eduskuntataloon, nykytaiteen museoon Kiasmaan, Musiikkitaloon ja Finlandia-taloon.

Arkkitehti Antti Nousjoki lasten satuhuoneessa kirjaston kolmannessa kerroksessa.
Arkkitehti Antti Nousjoki lasten satuhuoneessa kirjaston kolmannessa kerroksessa.

"Tohvelisankareille, pelkäämättömille ja koulukiusatuille..."

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi, että jo kuukausia ennen avajaisia Oodista on ollut kymmeniä artikkeleita kansainvälisissä lehdissä.

– Oodi on Helsingin kasvot maailmalle.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) muistutti, että Suomeen perustettiin yleisiä kirjastoja, kun ymmärrys jokaisen ihmisen oikeudesta itsensä kehittämiseen vahvistui.

Kirjaston ensimmäinen kerros ikään kuin jatkuu ulos Kansalaistorille, jossa järjestetään tapahtumia ja konsertteja. Eduskuntatalo näkyy ikkunasta.
Kirjaston ensimmäinen kerros ikään kuin jatkuu ulos Kansalaistorille, jossa järjestetään tapahtumia ja konsertteja. Eduskuntatalo näkyy ikkunasta.

Seinässä kierreportaiden kohdalla on sama asia kerrottu tekstillä eli kenelle kaikille kirjasto on tarkoitettu. Seinässä lukee muun muassa orvoille, muukalaisille, laiskoille, tohvelisankareille, vanhuksille, sedille, hupsuille, väärinymmärretyille, pelkäämättömille ja tärähtäneille...

Oodissa voi kokata ja tehdä studiossa musiikkia

Kirjastonjohtajan Anna-Maria Soininvaaran mukaan Oodissa on haluttu kirjoissa profiloitua kaunokirjallisuuteen, suomalaiseen kulttuuriin ja kirjoihin, jotka tukevat ihmisten käsillä tekemistä. Kun kirjaston käyttäjiltä suunnitteluvaiheessa kysyttiin, toivottiin toisaalta hiljentymispaikkaa, toisaalta tapahtumia ja muiden ihmisten kohtaamista.

Oodissa nämä kaksi toivetta on pystytty toteuttamaan. Ylintä, kolmatta kerrosta Soininvaara kuvaa Kirjataivaaksi. Siellä varsinaisessa kirjastokerroksessa on mahdollisuus rauhoittumiseen ja miettimiseen. Avarien näkymien kerroksessa on kahvila ja yhdeksän elävää puuta.

Kolmannen kerroksen kirjataivaassa on 100 000 teosta lainattavana, kahvila ja eläviä puita. Näkymät avautuvat joka ilmansuuntaan.
Kolmannen kerroksen kirjataivaassa on 100 000 teosta lainattavana, kahvila ja eläviä puita. Näkymät avautuvat joka ilmansuuntaan.
Kuva: Joel Maisalmi

Toinen kerros on tekemisen kerros. Siellä on etukäteen varattavia studiotiloja musiikin tekijöille, ompelukoneita, 3D-tulostimia, kokkaushuone ja ryhmätyötiloja.

Toinen kerros muistuttaa talon vinttiä, koska kirjaston kaksi kantavaa siltarakennetta ovat siellä. Siltarakenteiden ansiosta ensimmäisessä kerroksessa ei tarvita pilareita. Vintin portailla voi vaikka istua oman kannettavan kanssa opiskelemassa. Ylin kerros on sillan päällä.

Alin kerros ikään kuin jatkuu ulos Kansalaistorille, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja konsertteja. Oodissakin järjestetään tapahtumia, joista 90 prosenttia on muiden kuin kirjaston itsensä järjestämiä.

Oodi

Helsingin kaupungin

ja valtion rahoittama. Kokonaisbudjetti 98 miljoonaa euroa, josta valtion osuus 30 miljoonaa.

Arkkitehdit

Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston Arkkitehtitoimisto ALAsta, joka vastannut pää- ja arkkitehtisuunnittelusta.

Rakennusurakointi

YIT.

100 000

teosta.

Kirjastopalvelujen

lisäksi muun muassa kahvila, ravintola, taidetta ja studiotiloja.

Myös

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvateatteri Kino Regina, leikkipuisto Loru, Helsinki-Info, kaupunkiympäristön osallisuustila Brygga ja EU-tietoa tarjoava EU@Oodi.

Odotetaan

2,5 miljoonaa kävijää vuodessa.

Tammikuussa

2012 julkistettuun avoimeen arkkitehtuurikilpailuun 544 ehdotusta eri puolilta maailmaa. Rakentaminen alkoi syyskuussa 2015.

Ilmoita asiavirheestä