Helsingin kaupunki joutuu pulittamaan entiselle työntekijälleen kymmeniätuhansia euroja perusteettomista potkuista. Asiasta päätti Helsingin käräjäoikeus. Nainen työskenteli Helsingin Energian palveluksessa palveluneuvojana vuosina 1998-2005. Hänet irtisanottiin tehtävästään viime kesänä.
Nainen siirteli omien sähkölaskujensa eräpäiviä ja jätti niistä viivästyskorot pois. Hänen henkilökohtaisista laskuistaan ei myöskään lähtenyt maksukehotuksia. Omien laskujensa lisäksi nainen lykkäsi neljä kertaa eri osoitteessa asuneen avomiehensä laskujen eräpäiviä. Myös näistä viivästyskorot jäivät pois.
Nainen väitti oikeudessa, että esimiesten pyynnöstä oli lykätty myös esimerkiksi tunnettujen poliitikkojen laskujen eräpäiviä jopa vuodella ilman korko- ja kuluseuraamuksia.
Helsingin kaupungilta jäi saamatta viivästyskorkoja naisen laskujen osalta 31,85 euroa. Työnantaja purki naisen työsuhteen muun muassa luottamuspulan vuoksi ilman varoitusta.
"Laskujen rukkaaminen tavallista"
Kolmen lapsen yksinhuoltaja selitti käräjäoikeudessa toimiaan tiukalla taloudellisella tilanteella. Hän ei omien sanojensa mukaan tiennyt, ettei henkilökohtaisten laskujen eräpäiviä olisi saanut siirtää omatoimisesti tai että siirtojen yhteydessä olisi pitänyt maksaa viivästyskorot.
Asiakkaiden laskujen eräpäivien siirtäminen oli hänen mukaansa rutiinitoimintaa ja työpaikalla oli tapana, että henkilökunta lykkäili omia laskujaan. Lisäksi viivästyskorkoja oli voitu jättää perimättä työttömyyden tai muiden sosiaalisten seikkojen perusteella.
Vastapuoli taas katsoi, että nainen oli perillä ohjeista, joissa kiellettiin jyrkästi henkilökohtaisten laskujen omatoiminen eräpäivien siirtely. Kaupungin mielestä naisen olisi pitänyt jo yleisen elämänkokemuksensa perusteella tajuta, että hänen toiminnastaan aiheutui taloudellista vahinkoa työnantajalle.
Kaupunki esitti oikeudessa todisteena naisen kirjeen kaupunginjohtajalle, jossa mainittiin, että "olisi ollut noloa omaa taloudellista tilannetta selvitellä firman sisällä".
Uusi työ alensi korvausta
Helsingin käräjäoikeus ei pitänyt naisen väitettä tietämättömyydestä luotettavana. Oikeus piti kuitenkin hänen tekoaan niin vähäisenä, ettei työnantajalla ollut oikeutta purkaa tai irtisanoa työsuhdetta. Sen mukaan nainen toimi ajattelemattomuuttaan.
Käräjäoikeus määräsi Helsingin kaupungin maksamaan naiselle työsuhteen perusteettomasta purkamisesta, irtisanomisajan palkkana ja lomakorvauksena yhteensä lähes 30 000 euroa.
Naisen saamaa korvausta alensi se, että hän sai suhteellisen pian työsuhteen päättymisen jälkeen uuden työpaikan huonekalumyyjänä.