Eläinlääkärin virkoja on paikoin vaikea saada täytettyä, sijaisten saamisesta puhumattakaan. Moni eläinlääkäri uupuu työssään. Erityisesti kunnaneläinlääkäreitä rasittavat päivystykset, sanoo Suomen eläinlääkäriliiton puheenjohtaja, läänineläinlääkäri Antti Nurminen.
Pohjois-Suomessa eläinlääkäripalvelut nilkuttivat viime vuonna pahasti Haukiputaan, Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Yli-Iin muodostamassa Oulunkaaren seutukunnassa. Kun sijaisia ei saatu, työssä ei välillä ollut ainuttakaan eläinlääkäriä. Hätäapua saatiin Taivalkoskelta.
Rovaniemelläkin eletään päivä kerrallaan. Äitiyslomien, hoitovapaiden ja muiden tavanomaisten syiden takia kaikkiin kolmeen virkaan tarvittaisiin sijaiset, mutta pohjoiseen ei ole tulijoita. Välillä on toimittu yhden sijaisen varassa. Tällä hetkellä sijaisia on kaksi, mutta pian kaikissa kolmessa virassa on tekijä ainakin hetken, kun yksi vakituisista palaa työhönsä.
Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä on hakenut pitkään eläinlääkäreitä kahteen virkaan. Päivystystä on alueella pyöritetty kahden ja ajoittain vain yhden eläinlääkärin varassa.
Kunnaneläinlääkärin työnkuva ei nykymuodossaan houkuttele. Työssä pitää hoitaa niin sairaat eläimet kuin ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Lisäksi virkatehtäviin kuuluu eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa sekä elintarvikevalvontaa. Järjestelmää ollaan muuttamassa niin, että käytännön hoitotyö ja valvonta erotetaan toisistaan.
Muutos sisältyy keväällä eduskunnan käsiteltäväksi tulevaan esitykseen uudeksi eläinlääkintähuoltolaiksi. Valtioneuvoston 2003 antamalla periaatepäätöksellä kunnallista eläinlääkintähuoltoa ja muuta ympäristöterveydenhuoltoa ollaan siirtämässä kunnallisiin seudullisiin toimintayksiköihin. Tavoite ei toteutunut alkuperäisessä kolmen vuoden aikataulussa, ja nyt kunnilla on aikaa päätöksentekoon kesään 2009 asti.
Oulun läänissä seudullistaminen on edennyt muuta maata nopeammin. Läänineläinlääkäri Antti Nurminen nostaa esimerkiksi Kainuun maakunnan yhdeksän kunnan kuntayhtymän, jossa yhteistyö on osoittanut voimansa. Kuntayhtymällä on hyvinvointieläinlääkäri, joka keskittyy terveydenhuoltoon, neuvontaan sekä eläinsuojelutehtäviin ja terveysvalvontaa tekevä hygieenikko. Muut eläinlääkärit keskittyvät peruseläinlääkäripalveluihin.
"Eläinlääkärit ovat Kainuussa havainneet yhteistyön hyväksi. Sotkamon eläinlääkäreillä on hyvin varustetut tilat yhteisvastaanotolla. Tämän tyyppisiin kohteisiin sijaisten saaminenkin on helpompaa, siellä kun ei tarvitse työskennellä yksin", Nurminen pohtii.
Eläinlääkintähuollossa kuntien päivystysyhteistyö on eri asia kuin uudet seudulliset yhteistoiminta-alueet. Oulun läänissä on 11 ja Lapin läänissä 8 päivystyspiiriä. Nurmisen sanoin päivystysalueet ovat "evoluution muovaamia". Kehitys on alkanut 1960-luvulta, jolloin eläinlääkärit ryhtyivät keskenään sopimaan yhteistyöstä päivystyksissä.
Eläinlääkäriliiton suosituksen mukaan päivystyspiirissä tulisi olla vähintään neljä eläinlääkäriä, jotta päivystysrasitus pysyisi työssä kohtuullisena.
Sekä Lapin että Oulun läänissä on useita kolmen ja kahden eläinlääkärin päivystyspiirejä. Lisäksi sijaisten puutteen takia moni joutuu päivystämään useammin kuin mitä päivystyspiirin virkojen määrä antaa olettaa.