Kaksi Nordean verkkopankin tuoretta tiedotetta kertoo haittaohjelmista. Toisessa varoitetaan ohjelmasta, joka "saattaa vaikuttaa" asiointiin verkkopankissa. Pankki kehottaa asiakkaita hankkimaan tietokoneisiinsa palomuuri- ja virustorjuntaohjelmistot "tunnetulta toimittajalta" sekä päivittämään tietokoneen virusohjelman sekä pitämään sen ja palomuurin aina toiminnassa.
Kolme päivää myöhempi tiedote kertoo, että internetissä liikkeellä oleva haittaohjelma on aiheuttanut joillekin asiakkaille taloudellisia menetyksiä. 15 asiakasta on menettänyt yhteensä 50 000 euroa. Pankki lupaa korvata tappiot.
Tapaus ei ollut ensimmäinen lajissaan. Vaikka nettihuijauksista on meilläkin varoiteltu pitkään, niihin langetaan. Nordean tapauksessa haksahtamista edisti se, että huijauksen toteutus oli taitava.
Tapauksen perusteella monella suomalaisella on virustorjuntaohjelma päivittämättä. Ilman palomuuria suunnistaa melkoinen osa nettisurfaajista, ja selainkin on monella vanhaa, riskialtista mallia.
Miksi näin, vaikka pankit, tietoturvaneuvojat ja monet muut ovat vuosia hokeneet päivityksistä, palomuureista, virusohjelmista ja selainversioiden merkityksestä?
Osa jättänee nuo asiat rempalleen laiskuuttaan, mutta toinen puoli todennäköisesti siksi, ettei osaa eikä ymmärrä. Mitä on selaimen päivitys? Mikä on selain? Onko palomuuri laite? Mistä sellaisen saa ja kuka sen panee paikoilleen?
Kysymykset voivat kuulostaa lapsellisilta, mutta sellaisia esitetään. Vaikka kotitietokoneiden alkuvuosiin verrattuna moni asia on helpottunut, myös nykyiset laitteet ja ohjelmat ovat yhä monelle aivan liian vaikeita.
Pahimpaan paikkaan uusien välineiden vyöryssä ovat joutuneet ikäihmiset, joilla ei koulun tai työelämän ajoilta ole tuntumaa tietotekniikasta tai netistä. On tietysti poikkeuksiakin, satavuotiaat blogistit, ysikymppiset feisbuukkaajat ja kasikymppiset twittaajat. Mutta melkoiselle osalle ikääntyneitä suomalaisia jo koneen avaaminen tuntuu vastenmieliseltä, ja sen käyttö vaikkapa pankkiasiointiin ylivoimaiselta.
Onneksi koneita käyttävillä toistaitoisillakin tapaa tietoverkon ohella olla ihmissuhdeverkko. Useimmat voivat soittaa lapselleen, sukulaiselleen tai tutulleen ja kysyä neuvoja. Mutta harva haluaa kovin usein aloittaa puheluaan sanoilla "Mikähän tuossa tietokoneessa on..."
Suomessa voi onneksi edelleen hoitaa asiansa ilman tietokonetta ja nettiä. Tällaisia ihmisiä tulee olemaan vielä pitkään, eikä heitä pidä unohtaa. Maahan ei saa syntyä uutta syrjäytyneiden joukkoa niistä, joiden tekniset taidot ovat heikot.
Siksi esimerkiksi mitään peruspalveluita, hakemusten täyttöjä, pankkien tai virastojen kanssa asiointia ei pidä siirtää kokonaan internetissä hoidettavaksi. Tarvittaessa asiat pitää saada hoitaa tiskillä tai puhelimessa.
Samoin tietoyhteiskunnan vauhdista pudonneille pitää tarjota paremmat mahdollisuudet hypätä siihen kyytiin. Monet järjestöt ja opistot onneksi tarjoavat jo apua. Oulussakin järjestetään kursseja, jotka aloitetaan opettamalla tietokoneen käynnistys.
Kolmanneksi tekniikasta ja ohjelmista pitää tehdä vielä helppokäyttöisempää. Kännykkäalalla tarvittiin Apple ja sen iPhone kirkastamaan käyttäjäystävällisyyden merkitys. Tietokoneissa ja ohjelmissa ollaan yhä puolitiessä.
pekka.mikkola@kaleva.fi