Pyöröpaalikone tekee väsymätöntä työtään Haapaveden Piipsannevan turvesuolla ja muovaa niittokoneella kaadetusta ruokohelpistä tiukkoja, parinsadan kilon painoisia paaleja.
Pudasjärviset Antti ja Kyösti Hökkä - isä ja poika - seuraavat, miten homma etenee. Kyösti tarkastelee koneen jälkeä. Maahan jäi käyttökelpoista helpijätettä, mutta silti:
"Kyllä meidän vaihtoehtomme on pyöröpaali. Niitä koneita löytyy meidän korkeuksiltamme ja homman voi teettää urakkatyönä. Paalien kuljetus on helppoa", Kyösti Hökkä puntaroi.
"Vaihtoehtoja korjuuseen on niin monia", hän huokaa.
Oulunkaaren seutukunnan Peltoenergia ja yritysvakka -hanke esitteli keskiviikkona yhdessä Vapo Oy:n kanssa korjuuvaihtoehdot ruokohelpiviljelijöille tai sellaiseksi aikoville. Paikalla näki toiminnassa esimerkiksi silppurin ja karhottimen.
Hökät eivät saapuneet Piipsannevalle turhaan.
"Homma näyttää hyvältä."
Antti Hökkä jää piakkoin eläkkeelle, joten ruokohelpiviljelyn aloitus sopii tulevan oloneuvoksen kuvioihin mainiosti. Pelkkä harrastus 13 hehtaarin alan viljely ei kuitenkaan ole.
"Oletetaan ainakin, että jotain katetta myös jää", Antti Hökkä sanoo. Hän viljelee yhdessä poikiensa Kyöstin ja Sakarin kanssa Yli-Iissä vanhalla kotitilallaan.
Ruokohelpin viljely on kärsivällisen ihmisen puuhaa. Kun esimerkiksi Hökät laittavat siemenet maahan tänä kesänä, satoa voidaan odottaa vasta parin vuoden päästä. Työ palkitsee tekijänsä, sillä satoa voi korjata yli kymmenen vuoden ajan.
Ruokohelpikorjuussa vilisee ammattisanastoa pilvin pimein. On niittomurskainta, lautasniittokonetta, silppurivaunua.
MTT:n tutkija Mika Isolahti Ruukista vakuuttaa, että eri menetelmiä ja hienosäätöjä kannattaa testata - ja niin MTT tekeekin.
Hävikki tarkoitus minimoida
Korjuukoneiden säädöt ja työtavat vaikuttavat suoraan hävikkiin. Pahimmillaan hävikki voi olla 60 prosenttia, mutta se voidaan pudottaa 20 prosenttiin.
"Jos kaikki panostus on tehty, ei pellolle kannata jättää satoa. Pelkällä niittomurskaimen säädöllä voidaan hävikkiä tiputtaa 25 prosenttia", Isolahti sanoo.
Piipsannevalta löytyy tänä keväänä korjuukypsää ruokohelpiä 130 hehtaarilta. Ruokohelpi valtaa pikku hiljaa turpeelta alaa, noin 200 hehtaarin vuosivauhtia.
Pohjois-Suomessa ruokohelpiä viljellään Haapaveden lisäksi Haapajärvellä, Vihannissa, Utajärvellä ja Pudasjärvellä. Ja siis kohta ainakin Yli-Iissä.
"Ruokohelpi on hyvä jälkikäyttömuoto turvesoille. Se on paras energiakasvi Suomessa: suhteellisen satoinen, vaatimaton, helppo viljellä. Tuet nostavat sen kannattavuutta", Vapo Oy:n peltoenergiavastaava Tapani Mikkonen perustelee.