Juttu on julkaistu alun perin Kalevassa 24.4.2018.
Säiden lämmetessä vaatetus yleensä vähenee. Ylle vaihdetaan keveämpiä asuja, kuten toppeja, mekkoja, hameita ja shortseja.
Esimerkiksi työkaverin keventyneen pukeutumisen kommentoimisessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei syyllisty sanoillaan tasa-arvolaissa kiellettyyn syrjintään eli seksuaaliseen häirintään.
Lain mukaan seksuaalinen häirintä voi ilmetä esimerkiksi vartaloa tai pukeutumista koskevina kommentteina.
– Häirintää voivat olla seksuaalisviritteiset, ei-toivotut kommentit, jos kohde kokee ne ahdistaviksi, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kuvailee.
Hänen mukaansa seksuaalinen häirintä on ei-toivottua käytöstä, jota jatketaan siitä huolimatta, että häirinnän kohde ilmaisee, ettei hän halua sitä.
Seksuaaliseen häirintään syyllistyminen ei edellytä sitä, että tekijä toimisi tahallaan eli tietoisesti yrittäisi häiritä seksuaalisesti. Sekin riittää, jos kommenttien kohde itse kokee kommenttien loukanneen hänen henkistä koskemattomuuttaan halventavassa, ahdistavassa, uhkaavassa tai vihamielisessä ilmapiirissä.
Tasa-arvovaltuutetun mukaan häirintään syyllistyy herkemmin tilanteessa, jossa kommenttien kohde reagoi kuulemaansa eli tuo ilmi kommenttien olevan epämukavia ja niitä jatketaan tästä huolimatta. Mutta välttämättä tällaista reagointia ei edes tarvita.
– On tilanteita, joissa tekijän pitää ymmärtää kommenttiensa olevan seksuaalista häirintää. Mitä vakavammin teko loukkaa häirinnän kohteen henkistä tai fyysistä koskemattomuutta, sitä selvempää on, että kyse on seksuaalisesta häirinnästä vaikka kohde ei ilmaisisi, että häiritsijän käytös on ahdistavaa tai nöyryyttävää.
Seksuaalinen häirintä on vallan väärinkäyttöä. Maarianvaara muistuttaa, että esimiesten ja muiden valtaa käyttävien on oltava tietoisia vastuustaan.
– Asema edellyttää herkkyyttä myös puheissa. Tilanne on samanlainen opiskelijan ulkonäköä kommentoivan opettajan kohdalla.
Tasa-arvovaltuutettu korostaa, että kyse on aina tapauskohtaisesta harkinnasta eli siitä, ylittyykö häirinnän raja.
– Lähtökohtaisesti työkaverin nättiä kesämekkoa voi kommentoida, kunhan tekee sen toista ihmistä kunnioittaen ja oman asemansa tiedostaen. Keskeistä on se, miten sen tekee ja miten toinen sen kokee.
Seksuaalinen häirintä tulee erottaa seksuaalisesta ahdistelusta, joka on rikos. Siihen syyllistyy, jos koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka loukkaa tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Seksuaalinen häirintä sen sijaan on tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää, joka voi ilmetä myös sanoin tai elein.
Tasa-arvolakia ei sovelleta perheenjäsenten välisiin tai muihin yksityiselämän piiriin kuuluviin suhteisiin. Esimerkiksi puolison vaatetuksen kommentoiminen ei siis ole seksuaalista häirintää tasa-arvolain tarkoittamassa mielessä.
Jos työantaja on passiivinen eikä puutu työpaikalla tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään saatuaan siitä tietoonsa, voi häirinnän kohteeksi joutunut vaatia myös työantajalta hyvitystä tasa-arvolain rikkomisesta.
–Myös oppilaitoksissa täytyy reagoida, jos opiskelijat tai vaikka opettajat ilmoittavat joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Oppilaitoksella on velvollisuus puuttua asiaan.
Miten häirinnän tunnistaa? Kaksimieliset vitsikin voivat olla häirintää
Seksuaalinen häirintä on tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää. Sillä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä.
Lisäksi edellytetään sitä, että käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Seksuaalinen häirintä voi olla muun muassa tällaista:
Sukupuolisesti vihjailevia eleitä tai ilmeitä.
Härskejä puheita, kaksimielisiä vitsejä sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevia huomautuksia tai kysymyksiä.
Pornoaineistoa, seksuaalisesti värittyneitä kirjeitä, sähköposteja, tekstiviestejä tai puhelinsoittoja.
Fyysistä koskettelua, sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevia ehdotuksia tai vaatimuksia.
Raiskaus tai sen yritys.
Osa näistä teoista voi täyttää myös jonkin rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn teon, kuten raiskauksen, kunnianloukkauksen, seksuaalisen hyväksikäytön tai seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön.
Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolain noudattamista. Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisen asemaa erityisesti työelämässä.
Jos epäilee joutuneensa kielletyn syrjinnän kohteeksi, voi pyytää tasa-arvovaltuutetulta ohjeita ja neuvoja. Hänen on pyrittävä estämään tasa-arvolain velvoitteiden tai säännösten noudattamatta jättäminen ohjeiden ja neuvojen avulla.
Tasa-arvovaltuutettu voi viedä lainvastaisen toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta voi kieltää syrjivän menettelyn sakon uhalla.
Syrjintää epäilevä voi myös nostaa hyvityskanteen käräjäoikeuteen.
Lähde: Tasa-arvovaltuutettu