Hel­lun­tai­lai­suu­teen suh­tau­du­taan yhä kiel­tei­sem­min

Helluntaiherätyksen julkisuuskuva on muuttunut entistä kielteisemmäksi. Helluntalaisen Ristin Valo -lehden teettämän tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista suhtautuu helluntaiherätykseen melko kielteisesti tai hyvin kielteisesti. Vain joka viides suhtautuu liikkeeseen hyvin tai melko myönteisesti.

Helluntaiherätyksen julkisuuskuva on muuttunut entistä kielteisemmäksi. Helluntalaisen Ristin Valo -lehden teettämän tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista suhtautuu helluntaiherätykseen melko kielteisesti tai hyvin kielteisesti. Vain joka viides suhtautuu liikkeeseen hyvin tai melko myönteisesti.

Myös Kirkon tutkimuskeskuksen vielä julkaisemattoman kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat helluntalaisuuteen yhä kielteisemmin. Vuoden 2002 kyselyssä 29 prosenttia suomalaisista suhtautui helluntalaisuuteen kielteisesti ja 27 prosenttia myönteisesti.

"Kielteisesti suhtautuvien osuus on vuonna 2003 noussut, mutta en vielä tässä vaiheessa halua kertoa mitään lukuja, sillä tutkimus julkaistaan vasta keväällä", sanoo tutkija Kari Salonen Kirkon tutkimuskeskuksesta.

"Syitä on varmasti monia, mutta yksi on varmasti se aikaisemmin kirkko piti helluntalaisia outona ääriliikkeenä ja vasta parinkymmenen viime vuoden aikana on kirkon kanssa pidetty yhteisiä teologisia neuvotteluja. Toisaalta myös eri julkisuuden henkilöt misseistä iskelmälaulajiin muokkaavat liikkeen julkisuuskuvaa, koska meillä ei ole keskusorganisaatiota tai piispaa, joka toimisi äänitorvena", analysoi Ristin Voitto -lehden päätoimittaja Kaj Aalto helluntaiherätyksen Talvipäivillä Lahdessa.

Tutkija Salonen arvelee, että kielteisyys johtuu osittain uskonnon tyrkyttämisestä, jota suomalaiset vierastavat.

"Helluntalaiset harrastavat evankelioimista ja katulähetystyötä aktiivisesti ja sen myötä joillekin suomalaisille on tullut semmoinen kuva, että he tyrkyttävät omaa uskoaan."



Jäsenmäärä pienentynyt


Vuoden 2002 tutkimuksen mukaan suomalaisilla on myönteisimmät mielikuvat evankelis-luterilaisesta kirkosta, Pelastusarmeijasta ja ortodoksisesta kirkkokunnasta. Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat islamiin, mormoneihin, skientologiaan ja Jehovan todistajiin.

"Enemmistö suomalaisista on kristittyjä ja he suhtautuvat myönteisimmin kristillisiin kirkkokuntiin. Pelastusarmeijan julkisuuskuva parani lamavuosina, kun yhteisö auttoi köyhiä ", tulkitsee Salonen.

Helluntaiherätyksen piirissä puhutaan nyt identiteettikriisistä, sillä huonon julkisuuskuvan lisäksi seurakuntien jäsenmäärä on laskussa. Helluntalaisia on Suomessa noin 45 000.

Oulun helluntaiseurakunta ei paini imago-ongelman kanssa, sillä se on onnistunut kasvattanut jäsenmääräänsä viime vuosina.

"Meillä on jäseniä nyt jo 1250. Lisäksi meidän julkisuuskuvamme on Oulussa hyvin myönteinen", sanoo Oulun helluntaiseurakunnan johtava pastori Markku Tossavainen.

Ilmoita asiavirheestä