Helteen hauskuudet ja tuskat moninkertaistuvat tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutos lisää hellepäivien määrää Suomessa merkittävästi. Hellepäiviä arvioidaan olevan vuosisadan lopulla lähes kolme kertaa nykyistä enemmän.
- Kun keskimääräinen lämpötila nousee, silloin hellerajakin ylittyy useammin. Tämä ilmiö on ensisijainen syy helteiden lisääntymiselle, ilmasto ei välttämättä muutu ylipäänsä vaihtelevammaksi, lehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopiston meteorologian laitokselta sanoo.
Ilmatieteen laitoksen raportin mukaan Helsingissä on vuodessa nykyisin noin 18 päivää, jolloin lämpötila ylittää 25 asteen hellerajan. Hellepäivien vuosittaiseksi lukumääräksi vuosisadan lopulla on arvioitu 33-55.
Pohjoisimmassa havaintopisteessä Sodankylässä hellepäivien nykyinen lukumäärä on vuodessa noin 9, mutta 2070-luvulta lähtien hellepäiviä lienee 15-25.
Sameus estää lämpöennätykset
Lämpötilaennätyksiä Suomessa tuskin kuitenkaan rikotaan tulevaisuudessa. Voimassa oleva 35,9 asteen ennätys on vuoden 1914 heinäkuulta.
- Ilmakehä on samentunut niin, että aivan huippulämpötilaa ei ehkä enää saavuteta, vaikka ilmasto yleisesti lämpenee, Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Anneli Nordlund sanoo.
Ilmastontutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasut edistävät ilmaston lämpenemistä. Ilmastossa tapahtuu kuitenkin muutoksia myös luonnostaan.
Jos ennusteet pitävät paikkansa, keskilämpötila Suomessa noussee kahdesta kuuteen astetta vuoteen 2100 mennessä.
Otsonikerros toipumassa
Auringonottajia ja luonnonystäviä huolestuttava otsonikato sen sijaan on jo saatu hallintaan lopettamalla haitallisten kemikaalien käyttö. Otsonikerros suojelee maapalloa liialliselta ultraviolettisäteilyltä.
- Todennäköisesti tilanne ei tästä enää olennaisesti pahene. Ehkä vuoteen 2020 tilanne saattaa säilyä suunnilleen nykyisellään, mutta sen jälkeen sen odotetaan hiljalleen helpottavan, Räisänen sanoo.
Otsonikadon kuriin saaminen voi lohduttaa luonnonystävää, mutta auringonpalvojan ei parane tuudittautua liialliseen turvallisuudentunteeseen. Auringon UV-säteily on ollut heinäkuun alussa voimakkaimmillaan. Otsonikerros on ollut tavallista ohuempi, mutta kyse on normaalista vaihtelusta.
Suorassa auringonpaisteessa voi helposti saada haitallisen määrän UV-säteilyä, joka aiheuttaa muun muassa ihosyöpää.