Useimmat meistä tuntevat auringonpistoksen oireet. Liiallinen aurinko aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia. Mutta moniko tietää, mistä tympeä olo tarkalleen ottaen tulee?
"Voimakas verentungos päässä aiheuttaa keskushermosto-oireita", selittää päivystävä sisätautilääkäri Hannu Romppanen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
"Kun suojaamattomaan päähän kohdistuu huomattava lämpörasitus, päänahan ja aivojen valtimoverenkierto pyrkii sitä jäähdyttämään", Romppanen kertoo.
Verenkierto haihduttaa päästä nestettä, ja haihduttaminen viilentää. Kun pää äityy oikein kuumaksi, käy verenkiertokin ylikierroksilla ja ihmiselle tulee huono olo.
"Se on sama kuin pää olisi saunassa", Romppanen kuvailee. Hän suosittelee auringonpistosten hoitoon tuttuja lääkkeitä: viileää, lepoa ja nesteen nauttimista.
Myös lämpöhalvauksessa on kyse samantapaisesta reaktiosta. Fyysiseen rasitukseen joutuva elimistö jäähdyttää koko ruumista. Kun veri pakkautuu iholle, saattaa myös verenpaine laskea ja tajunnan taso heitellä.
Romppasen mukaan lämpöhalvauksia sattuu eniten armeijassa, jossa nuoret miehet huhkivat ulkona paksuissa vaatteissa rynnäkkökivääreineen ja taisteluvöineen.
Sydänpotilaat riskiryhmässä
Kaupunkiolosuhteissa helteistä kärsivät eniten vanhukset, joilla on perussairauksia. Etenkin sydänpotilaat ovat riskiryhmässä. Nestehukka laittaa elimistön koville. Infarktiriski kasvaa ja suolatasapainon häiriöt saattavat aiheuttaa rytmihäiriötä.
Ikäihmisillä ei aina tule juotua riittävästi. Myös syöminen ja lääkkeiden otto saattavat jäädä väliin, kun kuumuus aiheuttaa huonon olon. Toisaalta nestehukka voi aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa ja lääkeainepitoisuuksien lisääntymistä elimistössä, vaikka otettaisiinkin normaaliannokset.
Ihon palaminen on tyypillinen helteiden ongelma. Ruskeaksi paahtuminen ei enää ole samalla tavoin muotia kuin aikaisempina vuosina, mutta pienet lapset eivät ymmärrä suojella ihoaan ja kärähtävät helposti.
Terveiden nuorten ja aikuisten helleriskejä ovat kaikenlaiset tapaturmat. Lämpimät ilmat houkuttelevat rullaluistelijat viilettämään asfaltille vähillä vaatteilla. Vs. osastonhoitaja Eija Toppi Oysistä kertoo, että ruhjeet ovat tyypillisiä helleaikoina päivystyksissä näkyviä vaivoja.
"Haavat tulehtuvat helpommin", Toppi lisää.
Toppi on myös pannut merkille, että hyvillä ilmoilla auto-onnettomuudet tuppaavat olemaan erityisen pahoja. Kuivilla teillä ajellaan huolettomammin.
Romppanen ja Toppi muistuttavat, etteivät viinakset kelpaa janojuomiksi. Alkoholi kiihdyttää virtsaamisen tarvetta, joten nestettä tulee enemmän ulos kuin sitä kurotaan sisään. Sama vaikutus pätee myös olueeseen.