Hellesäät eivät ole hellineet lehmiä. Tukalassa säässä lehmät syövät vähemmän ja sitä myöten maidontuotantokin vähenee.
Vaikka näyttää siltä, että lehmä vain seisoskelee ja märehtii, maidon tekeminen on kovaa työtä, selittää tutkimusprofessori Pekka Huhtanen MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Jokioisten tutkimusyksiköstä. Mitä suuremman määrän maitoa lehmä tuottaa, sitä suurempi on myös lehmän lämmöntuotanto.
Lehmä pyrkii vähentämään lämmöntuotantoa syömällä vähemmän. Lehmä yrittää minimoida helteen aiheuttaman pahoinvoinnin vähentämällä syömistä ja maidontuotantoa ja sitä kautta lämmöntuotantoa, kertoo Huhtanen.
Tavallisesti kesällä maidontuotanto lisääntyy, sillä suurin osa lehmistä poikii keväällä, jolloin maidontuotanto on korkeimmillaan kesällä. Entisaikaan maitotuotos lisääntyi myös siksi, että karja siirtyi niukempiravinteisesta sisäruokinnasta laitumelle.
Helleaika näkyy tuotannon menetyksenä, vahvistaa Huhtanen. Kun lämpötila laskee, tuotos kuitenkin palautuu likimain sille tasolle kuin se normaalin lypsykäyrän mukaan olisi.
Vesi ja varjo tärkeää
Hellesäällä tärkeintä on huolehtia lehmien vedensaannista. Normaaliolosuhteissa vedenkulutus on noin neljä kiloa syötyä kuiva-aine kiloa kohti. Jos lehmä syö 20 kiloa kuiva-ainetta, vettä kuluu noin 80 litraa. Helleaikaan vedenkulutus kasvaa, Huhtanen arvioi lehmän vedentarpeeksi toistasataa litraa päivässä.
Myös laitumella oleva varjoisa paikka helpottaa oloa. Lehmät, jotka voivat vapaasti kulkea navetasta laitumelle, hakeutuvat yleensä mieluummin viileään navettaan kuin vihreän ruohon pariin.
Vedelläkin voi lehmiä suihkutella, jos siltä tuntuu.
Huhtasen mukaan Suomessa ei suihkuttelua ole käytetty, mutta esimerkiksi Yhdysvaltojen kuumissa ja kosteissa etelävaltioissa erilaisia sumutussysteemeitä on käytössä.
Vaikka helle tekee lehmän olon tukalaksi, ei Huhtanen usko, että lämpöhalvauksen vaaraa olisi olemassa. "Meillä on tällaisia kelejä niin harvoin, ettei tutkimuksessa tai rakentamisessa tehdä sen varalle mitään erityisvarautumista. Tärkeitä asioita ovat vesi, varjoisuus sekä navetoissa kunnollinen ilmastointi."
Lehmillä ei hinkua ulos
Heikki ja Sanna Marjalan tilalla Olkijoella upouudessa robottinavetassa on mukavan viileää. Puolitoista kuukautta käytössä ollut navetta on vielä hieman keskeneräinen ja lehmiäkin rakennuksessa on vasta 37. Kaikkiaan lehmiä tulee navettaan 70.
Lehmät ovat viettäneet kesän sisällä, sillä uloskäyntirampit eivät ole vielä paikallaan. Niiden valmistuttua lehmät saavat vapaasti päättää, ovatko sisällä vai ulkona. Tällä hetkellä ulkona laiduntaa vain muutama ummessa oleva lehmä.
Tällaiset kelit ovat tympeitä lehmille, myöntää Heikki Marjala. Vanhassa navetassa ei lehmiä tahtonut saada kesähelteillä ulos millään. Uudessa navetassa ei kesän helle juurikaan tunnu. Siitä pitää huolen 37 000 kuution maksimi-ilmanvaihto eli koko navetan ilma vaihtuu neljä kertaa tunnissa, selittää Marjala.
Koska lehmät ovat olleet kesän sisällä, helteet eivät juuri ole vaikuttaneet maidontuotantoon.
"Muutamalla prosentilla on laskenut. Niillä tiloilla, joissa lehmät laiduntaa, helteet näkyvät."
Marjalan tilalla tavoitteena on ympärivuotinen säilörehuruokinta. Sillä tavoin lehmät on helpompi ruokkia ja maidontuotanto pysyy tasaisena. Heikki Marjalan mukaan käytäntö yleistyy koko ajan.
"Karjakoko kasvaa, joten laitumet eivät riitä. Laiduntaminen on nykyään enemmän ulkoilua ja mielen virkistystä."