Viidestä kuuteen prosenttia suomalaisten, 64-75-vuotiaiden kuolemista on kylmän aiheuttamia. Vuosien saatossa määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Kylmäaltistus lisää esimerkiksi veritulppa-, aivoverenvuoto ja aivohalvausriskiä sekä verenpaineen nousua ja hidastaa refleksejä. Kylmän ilman mukanaan tuomat flunssat ja hengitysteiden infektiot lisäävät muutoinkin sairaiden ihmisten kuolemia.
Suomessa lämpötilan laskeminen viiden asteen verran lisää kuolemia 10-15 prosenttia. Lontoossa vastaava luku on 30.
"Etelä-Euroopan maissa lämpötilan laskemisen aiheuttamien kuolemien määrä on paljon suurempi kuin Suomessa. Suomalaiset ovat tottuneet kylmään ja osaavat pitää sen loitolla paksuilla vaatteilla, lämmitetyillä asunnoilla ja liikunnalla. Englannissa kylmässä oleskelua on väärin perustein pidetty pitkään hyvänä, karaisevana asiana", toteaa kylmäkuolleisuutta tutkinut professori William Keatinge Lontoon Queen Mary and Westfield collegesta.
Keatinge luennoi Oulun yliopiston Thule-instituutin Arktisen lääketieteen keskuksessa maanantaina yhdessä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksenprofessorin, Simo Näyhän kanssa. Alansa tunnetuimpiin asiantuntijoihin lukeutuvan Keatingen luennoimisen mahdollisti Arktisen keskuksen koordinoima tutkijakoulu-hanke.
Professori Keatinge ryhmineen herätti taannoin kiivasta keskustelua väittämällä, että kylmyys lisää kuolleisuutta huomattavasti enemmän kuin saasteet.
Helle lisää kylmien maiden kuolemia
Kun Euroopan lämpimillä alueilla kylmä lisää kuolemia, Suomessa niitä lisää lämpötilan nousu. Professori Näyhän mukaan kuolemat lisääntyvät asteiden mennessä ylös- tai alaspäin, optimilämpötila on neljätoista astetta.
Keskimääräisestä lämpötilasta riippumatta kaikkien maiden kylmäkuolemien määrät ovat yhtä suuret, ainoastaan optimilämmöt ovat eri suuruisia. Ateenassa lämpötilan aiheuttamia kuolemia sattuu vähiten 23-26 asteessa.
Lämpötilojen paikallinen muuttuminen ei vaikuta kuolleisuuslukuihin, sillä tällöin väestö lisää haitallista käyttäytymistä eli vähentää vaatetta liian aikaisin.
Väistämättä tapahtuva ilmaston lämpeneminen ei nostane merkittävästi kuolemia Pohjois-Euroopassa, sillä pieniin muutoksiin on sopeuduttu aina:
"Lämpeneminen saattaa hetkellisesti lisätä kuolemia. Koska kylmäkuolemat on hellekuolemia yleisempiä, en usko että lämmön nousu on suuri ongelma pitkällä aikavälillä", Keatinge sanoo.
Hellekuoleman voi välttää ehkäisemällä elimistön kuivumista juomalla nesteitä.
Keatingen mukaan hellekuolemia suurempi pelonaihe on, että kylmän suhteen tullaan välinpitämättömiksi ja sairastutaan helpommin. Kuolemien määrään lienee mahdollista vaikuttaa neuvonnalla.
Kylmän lisävaikutuksesta kuolleisuuteen on tiedetty jo noin sadan vuoden ajan. Vasta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on selvinnyt kuoleman aiheuttavia syitä. Seurantaa on helpottanut se, että vertailukelpoisia päivittäisiä kuolema- ja lämpötilatilastoja on saatavilla.