Loppukesästä on tulossa sääennusteiden mukaan jälleen erityisen kuuma. Pohjoisessakin on varauduttava siihen, että hellepäivien määrä kasvaa ilmastonmuutoksen takia.
Tämä kesä on näyttänyt suomalaisille suotuisat kasvonsa, sillä hellepäiviä on ollut poikkeuksellisen paljon koko maassa. Oulun korkeudella on saatu nauttia korkeista lämpötiloista alkukesästä saakka pieniä katkoksia lukuun ottamatta.
Myös viime kesänä helteitä piisasi. Monet muistelevat kesiä omasta lapsuudestaan, kun helle tuntui kestävän koko kesän kesäkuun alusta elokuun lopulle. Niin ei tietenkään todellisuudessa ollut, mutta monena viime vuonna hellepäiviä on todellakin ollut erityisen runsaasti.
Ilmatieteen laitoksen tilastot 40 vuoden ajalta kertovat, että hellepäivien määrä on kasvanut selvästi, vaikka hyppyjä molempiin suuntiin on paljon. Hellepäivien vuosittainen keskiarvo on noussut 1960-luvun alun vajaasta 30:sta tämän hetken yli 40:een.
Eniten helteitä ajanjaksolla oli vuonna 2002, jolloin yli 25 astetta ylittäviä päiviä oli 64. Viisi vuotta sitten helteistä nautittiin 62 päivänä. Viime vuonna määrä oli 58. Nyt, kun kesä on suunnilleen puolessavälissä, hellepäiviä on ollut tähän mennessä 28. Loppukesästä ennustetaan erityisen kuumaa.
Tutkijoiden mukaan ilmiö on kiistattomasti ilmastonmuutoksen aiheuttamaa. Tosin kesien kuumeneminen ei Suomen korkeuksilla ole ollut yhtä jyrkkää kuin talvien muuttuminen leudommiksi.
Äärimmäisyyksiä kohti menevät sääilmiöt tuovat omat haasteensa ihmisille ja yhteiskunnalle. Helle on osoittautunut riskiksi vanhuksille ja sairaille. Erityinen vaaran paikka on vesien äärillä alkoholia nauttivilla suomalaisilla. Sään puolesta maltillinen juhannus osoittautui tänä kesänä vähemmän tappavaksi. Vastaavasti kaksi seuraavaa kuumaa viikonloppua tuottivat paljon surua.
Nykyään autojen ilmastointilaitteet alkavat olla itsestäänselvyyksiä. Kaukana ei olla siitä, että ilmalämpöpumput ja muut viilennyslaitteet ovat samalla tavalla arkipäivää.
Viilentäjien hankinta ja asennuttaminen maksavat talouksille tuhat tai useita tuhansia euroja. Laitteet eivät ole ikuisia, vaan niitä täytyy uusia aika ajoin.
Olisiko jo aika kiinnittää huomiota rakennusten suunnittelussa myös kuumuuden torjuntaan? Talojen energiatehokkuuden parantamiseksi kylminä aikoina ponnistellaan kiitettävästi. Esimerkiksi ikkunoiden sijoittelulla ja aurinkoverhoilla asuntoja voitaisiin pyrkiä pitämään kesäisin viileinä ilman sähkölaitteita.
Paitsi lämpöä, keskikesällä riittää myös sateita ja kosteutta. Tässä home- ja kosteusvaurioiden maassa olisi tarpeen selvittää mahdollisimman tarkkaan, miten ehkäistä trooppista lähentelevien säiden ja runsastuvien sateiden vaikutukset rakennuskantaamme. Oulu on kunnostautunut erinomaisesti kylmätutkimuksessa ja saanut siitä ansaittua kansainvälistä mainetta. Kylmyyden terveydelle aiheuttamien haittojen ja hyötyjen selvittely vaikuttaa jokaisen arkipäivään.
Kun ilmastonmuutos etenee, olisi aika ryhtyä tutkimaan myös lämmön vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.