Porotalouslennolla ollut pienhelikopteri putosi keskiviikkoaamuna maahan Sodankylän Vuotsossa. Sekä pilotti että kyydissä ollut poromies säästyivät pahemmilta vammoilta. Kopteri sen sijaan vaurioitui pahoin.
Onnettomuus sattui noin kello 10.30 Lapin paliskunnan Vuomaselän erotuspaikalla, kun kopteri ja mönkijöillä liikkuneet poromiehet olivat ajamassa porotokkaa laidunkiertoaidan länsipuolelle. Matalalla lentänyt kopteri törmäsi mäntyyn ja syöksyi maahan. Onni onnettomuudessa oli, etteivät lähellä liikkuneet poromiehet jääneet kopterin alle.
Helikopteria ohjasi virolainen pilotti. Kopterin omistavan keravalaisen lento-operaattorin Carelia Coptersin toimitusjohtaja Veikko Vana kuitenkin vakuuttaa, että ohjaajalla oli vaativilla porolennoilla tarvittava lentokokemus.
Suuronnettomuuden vaara oli lähellä
Onnettomuuspaikalla työnjohtotehtävissä ollut poromies Mika Keskitalo kertoo, että tokan ajo aitaan sujui suunnitelmien mukaan, kunnes ajoittain puun latvojen tasalla lentäneen kopterin lapa osui suureen mäntyyn.
"Kyllä kone aika rusinaksi meni, mutta onneksi tuuria oli sen verran, ettei pilotille ja koneessa olleelle poromiehelle tullut pahempia vahinkoja, pieniä ruhjevammoja vain."
Keskitalo myöntää, että lähellä oli myös suuremman katastrofin ainekset, sillä lähistöllä oli 7-8 poromiestä. Kopteri lensi mönkijöillä liikkuneista poromiehistä vaihtelevasti 50-150 metrin etäisyydellä. Kun kopteri törmäsi puuhun, Keskitalo oli siitä noin 50 metrin päässä. "Törmäyshetkellä oli kopteriin selin. Kuului vain kauhea pamaus. Kun käännyin katsomaan, kopteri oli rusinana maassa", hän kuvailee.
Onnettomuustutkintakeskuksen tutkija Ari Huhtala aloitti turman tutkinnan heti. Ensi töikseen hän kuulee kopterin ohjaajaa ja silminnäkijöitä.
Vajaan vuoden aikana Lapissa on kaksi muuta pienkopteria pudonnut porotalouslennolla maahan. Tapaukset ovat kuitenkin siksi erilasia,
ettei Huhtala ainakaan tässä vaiheessa löydä niille yhteistä tekijää.
"Viime syksynä tapauksia oli kaksi. Toisessa kopterissa oli tekninen vika ja toisessa tapauksessa kopteri joutui sellaiseen lentotilaan, missä sitä ei enää voitu hallita. Tämän onnettomuuden syytä ei vielä tiedetä", hän kertoo.
Huhtalan mielestä matalalla lennettävät porolennot ovat vaativia. Lisäksi syksyllä sääolotkin saattavat olla hyvin vaihtelevia.
Suuret paliskunnat tarvitsevat kopteria
Helikopteri on laajoille paliskunnille porojen kokoamistyössä tärkeä apuväline. Lapin paliskunnan poroisäntä Harri Hirvasvuopio kertoo, että
heillä kopteria käytetään vuosittain 100-150 tuntia. "Kopteri on hyvä apuväline, sillä ylhäältä alueen näkee laajemmin. Ylhäältä myös tokka on paremmin hallittavissa", hän sanoo.
Lapin paliskunta on ostanut operaattoripalvelut alusta lähtien Carelia Coptersilta. Työt jatkuvat ensi viikolla joko tiistaina tai keskiviikkona, kun toimitusjohtaja Veikko Vana itse saapuu jatkamaan lentoja.
First Invest Oy:n omistama Carelia Copters aloitti ensimmäisenä maassamme porotalouslennot noin 20 vuotta sitten. Vuotson onnettomuus oli yhtiön historian kolmas. Ensimmäinen tapahtui vuonna 1998 ja kaksi muuta vuoden sisällä. Kaikki ovat sattuneet porolennoilla Lapissa. First Invest Oy:n toimitusjohtaja Veikko Vana kertoo, että tuulet sekä kopterin itse aiheuttamat virtaukset ovat olleet onnettomuuksissa merkittäviä osatekijöitä.
"Vuotson tapauksessa näyttää todennäköiseltä, että lentäjä ei ole havainnut katveeseen jäänyttä puuta leijuttaessaan konetta tokan päällä. Leijunnassa joudutaan liikkumaan sivuille, kun poroja ohjataan kopterin äänen perusteella aitaan", hän sanoo.
Carelia Copters tekee porotalouslentoja 200-300 tuntia vuodessa. Vuotson onnettomuuskopterin pilotilla on takanaan noin 700 lentotuntia.