Haukiputaan Heiton 70-vuotisjuhlia vietetään sunnuntaina 19. lokakuuta. Tervehdysten vastaanotto alkaa Heiton talolla kello 12 ja pääjuhla kello 15.
Vuosikymmenten tomut eivät ole päässeet kertymään Haukiputaan Heiton historiikkiin; siksi, ettei sellaista ole koskaan kirjoitettu. Mutta vaikka olisikin, villakoirat eivät taitaisi tuon opuksen sivuilla viihtyä.
HaHe:n vuosijuhlia vietetään sunnuntaina varsin perinteisesti: puhein, esityksin, kuorolauluin ja muistamisin. Seuran toiminta on kuitenkin kaikkea muuta kuin kaavoihin kangistunutta. Erityisen reippaita ovat olleet viime kuukaudet.
HaHe:n puheenjohtaja Jukka Ukkola kertoo, että Haukiputaan uuden uimahallin myötä Heittoon on liittynyt viimeisen kolmen kuukauden aikana liki 500 uutta jäsentä. Heiton verkkareihin pukeutuu nykyisin rapiat 1200 kansalaista.
"Jäsenrekisteri on käyty läpi ja perkattu tänä vuonna, joten tämän lukeman voi punastelematta kertoa", Ukkola sanoo.
Heiton historiaa esitellään 70-vuotisjuhlissa lähinnä valokuvin, ja epäilemättä paikalla on seniorikansalaisia, joilla on kerrottavana suullisia muisteloita. Syystä tai toisesta seuran vaiheita ei ole toistaiseksi pantu oikein kunnolla kansien väliin.
"Joitakin luettelomaisia esityksiä on, mutta tieteelliset kriteerit täyttävää historiikkia ei ole koskaan tehty. Uskoisin, että lähivuosien kuluessa se korjaantuu. Olemme olleet yhteydessä yliopistoon ja asiaan on luvattu palata", Ukkola kertoo.
HaHe:n vaiheet ovat toki haukiputaalaisten muistissa ilman kirjojakin. Virallisesti seura on perustettu 1933, mutta paljon varhaisempiakin vaiheita on tiedossa. Erään tulkinnan mukaan Heitto sai alkunsa jo 1907, mutta varmasti toimintaa tiedetään olleen 1920-luvulla.
Työläisurheiluseuroja kiellettiin ja lakkautettiin 1930-luvun sisäpoliittisissa kuohuissa. Heitto kuitenkin sai tuolloin hyväksynnän ja on toiminut samalla nimellä perustamisestaan saakka.
Toiminta ratkaisee,
eivät taustat
Seuran keskusjärjestö on Työväen Urheiluliitto, mutta nykypäivänä se voisi olla mikä tahansa.
Puheenjohtaja Jukka Ukkola sanoo, ettei aatteellisilla asioilla ole jokapäiväisessä toiminnassa enää mitään merkitystä. Ajat ovat muuttuneet ja urheilun kahtiajakautuminen muisto vain.
Juhlakutsun takakanteen on painettu TUL:n marssi, ja varmaankin juhlapaikkaa koristaa jokunen aiheeseen sopiva viiri ja lippu. Puoluekantaa ei kuitenkaan ole seuralaisilta enää pitkään aikaan kyselty, eikä kysellä.
"Eivät saleille tulijat katso seuran taustoja, vaan toimintaa ja sen laatua", Ukkola vahvistaa.
Heitto on pitkään tunnettu vireänä seurana. Ehkä sen vuoksi, että ohjissa on ollut nuorekasta porukkaa kohta siitä alkaen, kun järjestökenttä alkoi yhtyä.
33-vuotias Ukkola on toiminut puheenjohtajana jo seitsemän vuotta eikä muukaan johtokunta ole iällä pilattu. Muutama kokeneempi heittolainen kuitenkin tasapainottaa vetoporukkaa sopivasti.
Ukkolan mukaan Heitossa puhalletaan hienosti yhteen hiileen ja toiminnan kehittäminen on ollut helppoa. Useamman lajin yleisseuralle moisessa onnistuminen on saavutus; monesti jopa elinehto.
HaHe:n lippulaji on ollut ja on edelleen paini. Toiminta painottuu lasten ja nuorten, sekä kasvavassa määrin seniorien liikuttamiseen. Ukkola sanoo, että kilpa- ja huippu-urheilussa Heitto on joutunut antamaan periksi.
"Ei se välttämättä haittaa mitään. Periaate on, että jos löytyy yksilöitä, seura tarjoaa edellytykset päästä huipulle. Huippu-urheilu ei kuitenkaan ole päätehtävä", hän muotoilee.
Kisat kohta
liian kovia
Jukka Ukkolan mielestä urheiluseurojen toiminnan suurimpia haasteita ovat kiristynyt kilpailu kentillä ja talouspuolella. Haukiputaalla kunta ja yrittäjät ymmärtävät hänen mukaansa seurojen työn arvon ja antavat tukea. Järjestöpuolelta ei voi sanoa samaa.
"On hienoa lukea lehdestä, että liitot saavat sponsoreita ja rahaa, mutta täällä paikallistasolla sitä ei kyllä huomaa. Sopimukset tehdään norsunluutorneissa ja rahat hukkuvat keskusorganisaation pyörittämiseen", Ukkola lataa.
Kilpaurheilun puolellakin seuroilla on haasteita, jotta mopo ei karkaa käsistä. Yhteiskunnan nykyarvojen mukaisesti entistä nuoremmilta urheilijoilta vaaditaan kovempia ja kovempia tuloksia.
"Parempi olisi, ettei väännetä väkisin nappulamestareita, vaan tehtäisiin tulokset sitten kun on niiden aika. Muutoin hinta voi olla kova. Valmentajilla ja seuroilla on tässä suuri vastuu."
"Pehmeillä arvoilla vain tahtoo olla vaikea viedä asioita eteenpäin, kun kilpailu kiristyy ja jopa vanhemmat vaativat menestystä. Seura vaihtuu helposti sellaiseen, missä arvot ovat toiset", Jukka Ukkola pohtii.