Ympäristöministeriö on hyväksynyt Heinolaan ja Poriin kansalliset kaupunkipuistot. Kaupungit sitoutuvat säilyttämään ja ylläpitämään rakennushistoriallisesti sekä luontoarvoiltaan merkittävät ydinkeskustojen viheralueet.
Jo 1990-luvun lopulta valmistellut Heinolan ja Porin kansalliset kaupunkipuistohankkeet nytkähtivät eteenpäin maanantaina, kun ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.) allekirjoitti päätökset, joilla kaupunkien hankkeet hyväksyttiin. Perustamispäätöksen jälkeen kaupungit tekevät alueille käyttö- ja hoitosuunnitelmat.
Ydinkeskustojen puisto- ja viheralueista liikkeelle lähtevillä hankkeilla suojellaan paitsi kaupungin luontoa, myös eri vuosisatoina syntynyttä rakennuskantaa ja sen kulttuuriarvoja. Kaupungit sitoutuvat puiston perustamisen myötä huomioimaan alueiden säilytys- ja kunnossapitoluonteen muun muassa kaavoituksessa.
"Kaupunkiympäristön kirjon säilyttäminen on tärkeää, sillä meillä kasvaa jo urbaani sukupolvi, jolla ei ole toinen jalka maalla. Kansallinen kaupunkipuisto on vetovoimatekijä, sillä niiden lukumäärä pidetään rajattuna ja taso korkealla", summasi ministeri Hassi tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Merkittäviä siltoja ja pappiloita
Heinolassa kansallisen kaupunkipuiston ydinaluetta ovat keskustan Maaherranpuisto, Jyrängönvirran kulttuurimaisema ja Harjupuisto. Pohjoisessa alue rajautuu Heinolanharjuun ja Ruotsalaisen ranta-alueeseen, idässä Konniveden reunaan ja etelässä puistoksi suunniteltuun Pyssynharjuun.
Ympäristöministeriön arvion mukaan Heinolan kaupunkipuiston alue on kansallisesti edustava näyte sisämaan kaupungista vesistönäkymineen ja siltoineen.
Arvokkaimpina yksittäisinä kohteina pidetään 1700-luvun puistoa, kirkkojen liepeillä säilyneitä harvinaisia pappilarakennuksia sekä 1930-luvulta peräisin olevaa rautatiesiltaa.
Heinola nostaa arvonimen avulla esille pehmeitä arvoja ja samalla sementoi ydinkeskustan arvoalueet niin, että niihin ajoittain kohdistuvat kaavoituspaineet hellittäisivät.
"Kyllä Heinolan 840 neliökilometrin alueelta löytyy tilaa vaikka mille suunnitelmille, vaikka kaupunkipuiston alueella lähinnä vain uusitaan ja kunnostetaan", sanoi Heinolan kaupunginjohtaja Hannu Komonen.
Arvokas teollisuusympäristö
"Porin kansallinen kaupunkipuisto on käytännössä kaupunkilaisten olohuone, virkistysalue ja merkki laadukkaasta elinympäristöstä. Periaatteellisella tasolla kaupunki sitoutuu muutoinkin kestävään kehitykseen, ja kaupunkipuisto tuo laajemmin hyötyä julkisuuden kautta", jatkoi Porin kaupunginjohtaja Matti Sinisalmi.
Porissa kansallisen kaupunkipuiston alue rajautuu etelässä Porin metsään ja pohjoisessa Kokemäenjoen luotoalueeseen. Ydinkeskustan kortteleiden lisäksi alueeseen sisältyvät hautausmaan sekä Pohjoisrannan alueet.
Erityisen arvokkaina kohteina ympäristöministeriö pitää arviossaan Porin jo suojeltuja vanhoja teollisuusalueita kuten Puuvillan rakennuksia ja konepaja-aluetta. Historiallisesti arvokkaita ovat myös keskustan ristikkäiset puistot sekä uusgoottilainen kirkko ja Junnelius-palatsi.