Vesilintujen kokonaiskanta ei ole muuttunut viime vuodesta. Riistantutkimus julkaisi maanantaina sisävesien vesilintujen pesimäkanta- ja poikuelaskentojen tulokset, jotka olivat synkkiä vain punasotkalle. Yleisesti ottaen vesilinnut runsastuivat hieman Pohjois-Suomessa, joka ei ole punasotkan keskeistä levinnäisyysaluetta.
Heinäsorsa oli iloisin yllättäjä, sillä kanta on nyt vahvin kymmeneen vuoteen. Pesimä onnistui hyvin jo neljäntenä kesänä peräkkäin, mikä näkyi tavallista parempana poikastuottona varsinkin Pohjois-Suomessa.
"Kesät ovat olleet säältään hyviä. Heinäsorsa on aikainen pesijä, ja kuoriutuneilla poikasilla on ollut hyvin ravintoa tarjolla", arvelee Rktl:n tutkimusprofessori Hannu Pöysä. Aikaiset keväät ovat muutenkin saattaneet hyödyttää heinäsorsaa, sillä ne ovat päässeet syysmuutolle pian metsästyskauden alettua 20. elokuuta.
Kanta ei nuorennu
Heinäsorsan menestys ei Pöysän mukaan silti johdu siitä, että metsästäjät olisivat alkaneet suosia muita sorsalajeja. Heinäsorsa on edelleen selvästi metsästetyin sorsalintu. Kannan vahvistumisesta huolimatta myös sen liian kovasta metsästyksestäkin on puhuttu.
"On epäilty, että se olisi liiallisen metsästyspaineen alla joillakin alueilla, mutta tästä ei ole hirveän hyvää tutkimustietoa. Muista sorsalajeista en usko, että niitä metsästettäisiin liikaa", Hannu Pöysä toteaa. Hänen mukaansa heinäsorsan hyviä poikaskesiä ei myöskään voida selittää elinympäristötekijöillä.
Voimakkaasta poikastuotannosta huolimatta heinäsorsakanta on tuskin nuorentunut, sillä se olisi luultavasti heikentänyt linnun lisääntymismenestystä.
Heinäsorsan lisäksi telkkä pesii hyvin aikaisin, minkä ansiosta myös sen poikastuotanto parani viime vuodesta, vaikka poikasia syntyikin vielä vähemmän kuin pitkäaikaisella seurantajaksolla keskimäärin. Telkkänaaraatkin jättivät laskentaraportin mukaan pesimäjärvensä jo heinä-elokuun vaihteessa, mikä merkinnee valtaosan poikasista ehtivän siivilleen ennen metsästyskauden alkua.
Haapanalla vaikeaa
Tavi ja haapana pesivät myöhemmin. Ne saivatkin tänä kesänä poikasia vähemmän kuin viime vuonna, haapanalla poikastuotto oli jopa heikoin vuoden 1986 jälkeen aloitetun seurannan aikana. Poikastuoton alamäkeen ei Hannu Pöysän mukaan voida antaa selvää selitystä.
"Ehkä kun tavi- ja haapanapoikueet kuoriutuivat, ruokaa oli jo heikommin tarjolla", Pöysä arvelee.
Haapanakanta näytti viime kesänä voimistuneen, mutta nyt 1990-luvun puolivälissä alkanut poikastuoton taantuma jatkui. Poikueet eivät olleet pienempiä, mutta niitä oli selvästi vähemmän. Tavilla heikentynyt poikastuotto johtui nimenomaan harvapäisistä poikueista.
Vesilintujen pesimäkausi oli tänä vuonna ennätysmäisen aikainen. Riistantutkimuksen raportin mukaan poikaset ovat varttuneet jo hyvissä ajoin lentokykyisiksi, ja valtaosa pesimäalueillakin sulkivista emolinnuista ennättää vaihtaa lentosulkansa hyvissä ajoin ennen metsästyskauden alkua.
Linnunruokaa talkoilla
Vesilintujen menestys ei ole ehkä pelkkää sattumaa, sillä muun muassa metsästäjät hoitavat kantoja melko ahkerasti. Metsästäjäin keskusjärjestön seurantatutkimuksen mukaan metsästäjät ovat järjestäneet vesilinnuille noin 4500 ruokintapaikkaa koko maassa.
Ruokintatalkoisiin ovat osallistuneet myös Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien metsästysseurat.
Vuonna 2000 metsästysseurat paransivat lisäksi lintujen elinympäristöä koko maassa 1664 kohteessa.
Vesilintuja myös tarhataan ja istutetaan Keski- ja Etelä-Suomessa, tosin ei kovin mittavasti. Tutkimusprofessori Hannu Pöysä ei uskokaan, että istutuksilla olisi muuta kuin paikallista merkitystä lintukantoihin.
"Istutuksista on tuskin hyötyä villeille sinisorsakannoille. Kyse on kuitenkin tarhalinnuista", Pöysä toteaa. Niillä saadaan hänen mukaansa lähinnä vain hetkellisesti ja paikallisesti lisää metsästettävää.
Samoin on petojen kanssa. Metsästäjäin keskusjärjestön markkinoima valtakunnallinen pienpetokampanja, jossa metsästäjiä houkutellaan minkin, ketun ja supikoiran pyyntiin, ei Pöysän mukaan välttämättä ala näkyä valtakunnallisesti esimerkiksi heinäsorsan runsastumisena.
"Paikallistasolla sillä voi olla merkitystä. Esimerkiksi villiintynyt minkki on paha riesa myöskin sisävesillä. Saaristossahan sen vaikutus on tiedetty pitkään", Pöysä kertoo.