arja.mikkola@kaleva.fi
Miksemme osaa elää kuin huoleton heinäsirkka tai kuten kiinalaiset opettavat: älä murehdi etukäteen, muuten murehdit kaksi kertaa. Siksi, että rahankäyttöä säätelee pitkälti luottamus, joka helposti hälvenee huonoista uutisista. Kukaan ei enää usko, että pohjoisen periferiassa selvitään maailmantalouden alamäestä ilman kuhmuja.
Ennusteiden mukaan vuoden alkupuoliskosta olisikin tulossa pikimusta. Yleinen synkkyys taas tuottaa jostakin ikiaikaisen varautumisrefleksin, jonka myötä alamme haalia säästöjä kuin orava käpyjä kylmän talven varalta. Oravahan istui aikoinaan pankkilogossakin.
Kuluttajan olisi syytä seurata kriisissä hyviäkin uutisia. Euromaita hätyytellyt inflaatio on väistynyt ja palkansaajan ostovoima sen kuin vahvistuu. Raakaöljyn hinta on lyhyessä ajassa pudonnut sata dollaria eli runsaat kaksikolmannesta. Rahaa jää yli vaikka hemmotteluhetkiin, kun bensatankit täyttyvät taas edullisemmin. Muun muassa Yhdysvaltojen dollari ja naapurin kruunu ovat nekin halventuneet.
Korot antavat periksi laajalla rintamalla. EKP laski vastikään ohjauskorkoja ja Yhdysvaltojen keskuspankki pudotti korot nollatasolle. Kun keskuspankit pumppaavat halpaa rahaa markkinoille, ne suorastaan kerjäävät kuluttamaan enemmän. Samalla kevenevät lyhyeen korkoon sidottujen asuntolainojen hoitokulut.
Normaalisti hinnat nousevat, kun raha halpenee. Yhdysvalloissa tosin ennakoidaan päinvastaista tilannetta. Jos hinnat painuvat laskukierteeseen, kulutus lamaantuu, kun edessä häämöttää yhä houkuttavampi alennus.
Nyt olisi hyvä arvioida, missä omaa tai valtion taloutta koskeva alireagointi loppuu ja ylireagointi alkaa. Saksassa esimerkiksi on tuskastuttu viime aikoina toimettomuuteen. Liittokansleri Angela Merkel on pysytellyt poissa EU-maiden elvytyshankkeista.
Nyt kuitenkin tihkuu tietoja, joiden mukaan Euroopan talousveturin kasvu kutistuisi 2009 jopa kolmella prosentilla. Kuluvalla viikolla liittohallitus käärikin hihat. Saksa lupaa modernisoida teitä, virastoja, kouluja ja yliopistoja sekä panostaa verkkoliittymiin ja talojen lämmöneristykseen. Valtionvelka paisuu, mutta kohteet on joka tapauksessa saneerattava ja vastineeksi saadaan paikallisille rakentajille töitä. Myös tutkimusrahoituksen lisäämistä harkitaan.
Tukea varten on ehdotettu "tulevaisuusrahastoa", jonka puoleen kunnat voisivat kääntyä. Vaikutusten on tosin arvosteltu purevan vasta vuoden kuluttua.
Saksan varsin maltillinen suhdannepaketti julkistetaan tammikuussa. Ensin odotetaan presidentti Barack Obaman suunnitelmia. Toiveena on, että amerikkalainen piristysruiske auttaisi muunkin maailman suhdannekuopasta.
Muutosta tarvitaan. Mutta elvytyksen ihmettä odotellessa on aivan väärä hetki muuttua hypersäästeliääksi. Palkansaajilla on käytössä ihan omat miljardinsa ja jokaisella kuluttajalla on oma vastuunsa talouden jatkuvuudesta. Jos ensi vuonna ennakoidusti kaksi sadasta menettää työpaikkansa, on muilla yhä varaa kannatella kansantaloutta. Deflaatiostakin ollaan vielä kaukana. Sen sijaan nyt voi kerrankin keskustella hinnoista. Ensimmäiset yritykset antavat kuulemma jo alennusta nopeasta laskunmaksusta.
Toistaiseksi olemmekin käyneet ihan mallikkaasti jouluostoksilla, niin Suomessa kuin suuressa Saksassakin. Elvyttävää vuodenvaihdetta.