Ruukki Heinäpellolla siisteissä riveissä jököttävät heinäseipäät ovat nykyajan Suomessa harvinaisuuksia. Viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana heinätyöt ovat vähitellen koneellistuneet siinä kuin muutkin maataloustyöt.
"En ole tänä kesänä nähnyt yhtään heinäseivästä, ja olen kiertänyt tiloja koko heinäkuun", piiriagrologi Risto Jokela Oulun maaseutukeskuksesta sanoo.
Jokela muistaa edelliskesinä vielä nähneensä jonkun heinäseipään, mutta tänä kesänä niitä ei ole hänen silmiinsä sattunut. Tosin hän on kuullut, että jossain vielä kuivataan heinää vanhaan malliin.
"Joku harva saattaa olla, ja niistä useampi tekee sitä varmaan ihan harrastusmielessä."
Vanhan työmenetelmän katoamisen syynä on sen työläys. Heinän seivästäminen vaatii paljon työvoimaa, eikä sitä enää ole saatavilla niin kuin ennen vanhaan.
"Ennen oli taloissa enemmän väkeä ja lapsetkin mukana työnteossa. Nykyään taloissa on vain yhtä kahta henkeä."
Heinän kuivatustavalla on vaikutusta heinän laatuun. Jokelan mukaan seivästäminen on varma konsti, jolla saadaan aina kunnon heinät.
"Mutta jos heinä kerätään sopivana kuivuriin, niin kyllä siitä saadaan parempia heiniä."
EU säätelee monia asioita tiukasti maataloudessa, mutta heinäntekoon se ei Jokelan mukaan ole vaikuttanut. Heinäseipäiden häviämistä ei ole säädelty EU:sta, vaan syynä on yksinkertaisesti maatalouden koneellistuminen.
Heinänteon muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet myös suomalaiseen maalaismaisemaan.
"Kyllähän maisema on muuttunut täysin, mutta se on aivan mielipidekysymys, onko se mennyt parempaan vai huonompaan suuntaan", Jokela toteaa.
Matkailussa mahdollisuuksia
Risto Jokela uskoo, että vanhan ajan heinänteko voi toimia maatilamatkailussa. Käydessään heinäpellolla monet ihmiset voivat verestää vanhoja muistoja.
Lomarengas Oy:n maatilamatkailun kehityksestä vastaavan Mia Lipposen mukaan maatilamatkailuyritykset eivät ainakaan toistaiseksi ole kovin paljon markkinoineet mahdollisuutta osallistua tilan töihin.
"Käsittääkseni sellainen mahdollisuus kuitenkin löytyy. Voi olla, että matkailutilat markkinoivat sitä enemmän itse suoraan."
Toisaalta ulkopuolisten työskentelyä maatiloilla ja eläinten parissa hidastavat nykyään tiukat rajoitukset.
Lipponen uskoo, että suomalaiset ovat valmiita maksamaan siitä, että pääsevät töihin. Hän kuitenkin huomauttaa, että nykyään matkailijat maksavat majoituksesta ja puoli- tai täysihoidosta, ja esimerkiksi tilan esittelystä peritään vain nimellinen maksu.
"Ohjelmapalveluina maatilan työt voisivat olla esimerkiksi yritysporukoille kova sana. Se olisi samalla sellaista yhteishengen kohotusta."
Suomalaiset maatilat kiinnostavat myös ulkomaisia matkailijoita. Lipposen mukaan esimerkiksi saksalaiset ovat hyvin kiinnostuneita ja voisivat osallistua töihinkin. Sen sijaan eteläeurooppalaiset ovat kiinnostuneita maatilojen elämästä, mutta eivät halua itse osallistua töihin.
Lipposen mukaan maatilamatkailun suosio on Suomessa tasaisessa nousussa. Lapsiperheet ovat erityisesti kiinnostuneita sellaisista tiloista, joilla on eläimiä.