Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) esitys kuntien nykyistä laajemmasta verotusoikeudesta nostattaa hämmennystä ay-liikkeessä.
Heinäluoman syksystä asti esillä pitämä tavoite ansiotulojen verotuksen siirtämisestä enemmän kunnille ei saa kunta-alan ammattiliitoilta varauksetonta tukea, vaikka sen tarkoitus on vahvistaa kuntien asemaa. Valtion roolin supistuminen söisi mm. keskitettyjen tuloratkaisujen sidosaineena olleiden verokevennysten osuutta.
Akavalaisten Jukon ja OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi (sit.) epäilee, että esitys vain vaikeuttaa muutoinkin hankalan kuntauudistuksen edistymistä. Verojärjestelmän muuttaminen vaarantaisi heikoimpien kuntien asemaa.
- Mistään ei ole näillä järjestelyillä tulossa lisää rahaa. Köyhissä kunnissa ei ole mahdollista verottaa lisää, eivätkä rikkaat kunnat halua niitä rahoittaa.
- Se ei paranna myöskään palkansaajan asemaa, jos verotus kunnissa kovenee.
Kangasniemi katsoo, että ensin kuntien ja valtion väliset pelisäännöt tulisi saada selvemmiksi, jotta kunnat voisivat suunnitella toimintaansa pidemmällä aikavälillä. Valtio tuo edelleen vain lisää velvoitteita, mutta ei rahoitusta.
- Kun valtio ei ole maksanut kunnille aiempiakaan velkoja, luottamus uusien tasausjärjestelmien toimimiseen ovat heikot.
Köyhät kunnat kurjistetaan
Myös kahdessa suuressa STTK:laisessa liitossa ollaan epäileväisiä. Jytyn puheenjohtaja Markku Jalosen (kok.) mukaan Heinäluoman esitykseen on vaikea ottaa kantaa, koska sen sisältö on jäänyt epäselväksi. Auki on mm. se, mistä ja kenelle rahaa siirretään.
- Uusikin järjestely edellyttäisi joka tapauksessa verotulojen tasausjärjestelmän. Jo nykyinenkin on hyvin monimutkainen, ja oikeudenmukaisen järjestelmän luominen vaikeaa.
Jalonen huomauttaa, että tähänkin asti valtio on siirtänyt valtion veronkevennyksiä kunnallisveroihin.
Superin puheenjohtaja Juhani Palomäki (kesk.) muistuttaa, että valtio on jo toistakymmentä vuotta vetäytynyt vastuustaan osallistua niihin velvoitteisiin, joita se on kunnille asettanut.
- Meillä on sellainen pelko, että valtio jatkossakin vetäytyy vastuustaan.
Palomäki arvelee, että sama rahamäärä pysyy riippumatta siitä miten sitä siirrellään. Sen sijaan uusia kiistoja on luvassa kun rikkaat kunnat ja alueet kinastelevat maksajan roolista.
- Ne kunnat kärsivät, joissa on suuri vanhusväestö, paljon vähätuloisia ja työttömiä. Viimeisetkin varakkaat muuttaisivat verokorotusten vuoksi kunnasta pois.
Tasausjärjestelmien tulisi olla mittavia, jotta köyhimpien kuntien veroasteen nousu voitaisiin korvata.
Kunnallisverot kehittyvät parempaan suuntaan
SAK:laisen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori (sd.) ei halua arvioida puoluetoverinsa esitystä ennen kuin mitään konkreettista mallia on tiedossa. Se voisi olla myös keino keino välttää rahojen kierrättämistä valtionosuuksien kautta.
- Hyvä lähtökohta olisi jatkaa kuntien nykyisen verotusjärjestelmän pohjalta.
Vuosia jatkunut verotuksen keventäminen on koskenut myös kunnallisveroja, mutta nyt se on antanut mahdollisuuden keventää myös pienituloisten palkansaajien verotusta.
- Se on johtanut siihen, että vaikka nimellinen kunnallisveroprosentti on koko ajan noussut, tosiasiallinen veroporosentti on pienempi kuin 1990-luvun puolessavälissä.
Santamäki-Vuori muistuttaa, että uudet lisävähennykset on tehty siten, että ne eivät enää rasita kuntataloutta. Sen sijaan vanhoista ansiotulojen kevennyksistä koituu yhä kunnille noin kolmen miljardin kustannukset.
Valtio luovuttaa vastuunsa taloudesta
Epäilyjä nostattaa myös valtiontalouden hoito. Akavalaisen Suomen Ekonomiliiton neuvottelujohtaja Sture Fjäder korostaa, että kuntauudistus on tämän vuosikymmenen tärkein uudistus, eikä sen läpiviemistä saa vaarantaa sotkemalla siihen kuntien verotusoikeutta.
Tuloverotuksen painopisteen siirto kuntaveron suuntaan on Fjäderin mukaan huono painotus valtion finanssipolitiikan hoitamisen kannalta.
- Hallituksella pitää olla mahdollisuus vaikuttaa veropolitiikan avulla suhdanteisiin ja myös vakauttavien tulopoliittisten sopimusten syntymiseen. Ajatus siitä, että siirtämällä verotusta kunnille kansalaiset olisivat tietoisempia kustannuksista ja kunnat voisivat itse vaikuttaa enemmän omaan talouskehitykseensä, on kaunis ajatus, mutta ei toimi käytännössä, Fjäder toteaa kannanotossaan.
Hän muistuttaa, että verokilpailu Euroopan sisällä on kiristymässä ja myös Suomen lähialueilla on paineita tuloveroalennuksiin.
- Valtiovallan ei siis ole syytä luovuttaa tuloveropäätöstä kunnille, sillä se voisi johtaa myös verotuksen kiristymiseen ja progression jyrkkenemiseen.