Hallitusta ravistellut kriisinpoikanen on ohi, mutta sen syy ei. Keskustaa ärsyttää Eero Heinäluoman tapa tehdä politiikkaa. Varapääministeri pysyy keskustan erikoistarkkailussa.
Tulin, näin, voitin. Tuollaiset tunnelmat välittyivät keskiviikkoiltana valtiovarainministeri Eero Heinäluoman ja keskustan ryhmäjohtajan Timo Kallin yhteisestä tiedotustilaisuudesta eduskunnassa.
Heinäluoman ja keskustan välit normalisoituivat nimittäin ainakin julkisesti sen jälkeen, kun valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja oli käynyt keskustan ryhmässä tuuletuskokouksessa, jonka avulla puolueiden väliltä pyyhittiin pois pahimpia epäluuloja.
Heinäluomalle riitti yksi käynti ryhmässä ja päivää aiemmin kehysriihessä saavutettu poliittinen sopu maatalouden kompensaatioista sekä ensi vuoden talousarvion menoraameista. Näytti siltä, että suostuttelu- ja lobbaustaidon mestarina pidetty Heinäluoma osoitti taas kykynsä, vaikka keskustan ryhmässä oli jo ehditty puuhata lähtöä hallituksessa. Niin Kalli kuin hallituksen varapääministerikin vakuuttivat, että vanhat puheet oli unohdettu ja luottamus oli palautettu.
Voittajan elkeitä vahvisti vielä se, että Heinäluoma esitti Kallin rinnalla nöyrää miestä ja esitteli lahjaksi saamaansa levyä Maalaispoika oon, jonka on laulanut Kiimingistä lähtöisin oleva kansanedustaja Mikko Alatalo.
Julkisuuspeli oli taitavaa, mutta sen ei kuitenkaan kannata antaa hämätä liikaa. Kriisinpoikanen hallituksessa - eikä siis hallituskriisi - laukesi helpon näköisesti. Tämä ei kuitenkaan johtunut niinkään siitä, että Heinäluoma olisi hurmannut keskustan eduskuntaryhmän. Pikemminkin asiaa voi selittää sillä, että hän pystyi selittämään ryhmässä parhain päin puheitaan.
Keskustalaisten ärsytyskynnyksen olivat ylittäneet Heinäluoman ja sosiaalidemokraattien lausunnot maatalouden kompensaatiosta. Päreet paloivat lopullisesti, kun valtiovarainministeri ei haastattelussaan viime sunnuntain Helsingin Sanomissa suostunut sanomaan, että tuottajille hyvitetään valtion varoista EU-tukien leikkaukset, jotka johtuvat unionin laajenemisesta. Ei, vaikka siitä oli puhuttu ja ilmeisesti sovittukin pääministeri Matti Vanhasen ja varapääministerin kesken.
Nyt tuo poliittinen periaate on kirjattu hallituksen päätökseksi kehysriihessä, ja Heinäluoma vahvisti sen keskustan ryhmälle. Se oli yksi tärkeä syy siihen, miksi sotakirveet haudattiin ainakin toistaiseksi.
Keskustan ja SDP:n poliitikkojen kiistelyä siitä, mitä korvauksen tasosta on sovittu, selittää se, ettei mitään konkreettista päätöstä ole olemassa, kuten Vanhanen ja Heinäluoma ovat vakuuttaneet. Puheet noin 90 prosentin korvaustasosta perustuvat siihen, että EU leikkaa omia tukiaan 10 prosentilla. Hallituksen piirissä on puhuttu pääministeriä myöten, että olisi luontevaa soveltaa samaa periaatetta kansalliseen tukiratkaisuun. Tätä voi tulkita yhdessä kehysriihen linjauksen kanssa niin, että siten myös tapahtuu.
Valtiovarainministerin meno päähallituspuolueen ryhmää tyynnyttämään ei ole jokapäiväistä. Episodin aikana nähtiin myös sellainen harvinaisuus, että Vanhanen ojensi julkisesti Heinäluomaa, vaikka pääministerin kuuluu tukea budjettia valmistelevaa valtiovarainministeriä. Se ja koko vesilasimyrsky kielivät siitä, että keskustalaisille tuottaa vaikeuksia pysyä liukasliikkeisen Heinäluoman perässä ja hyväksyä hänen toimintatyyliään.
Heinäluoma tietää nyt, että hänet on pantu keskustassa tarkkailuluokalle. Hän saa siten varautua siihen, että tunteet voivat leimahtaa uudelleen nopeastikin presidentinvaalitappion ja hänen itsensä ärsyttämässä keskustan ryhmässä.