Rahaministeriön budjettiesitys ei sisällä suuria yllätyksiä. Vaalivuoden budjetin todellinen testi tulee vasta myöhemmin.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma esitteli torstaina ensimmäisen ehdotuksensa valtion talousarvioksi. Kun valtion menokehykset päätetään tätä nykyä tiukasti jo vuosiksi eteenpäin, budjetissa ei ole paljon liikkumavaraa. Koska kysymys on vaalibudjetista, rahanjakohaluja voi vielä ilmetä niin hallituksessa kuin eduskunnassakin.
Kehyksen sisällä on kuitenkin mahdollista liikutella rahaa. Työllisyysrahat ovat selvästi kohde, johon Heinäluoma haluaa jättää kätensä jäljen. Budjettiesitykseen on koottu sadan miljoonan euron työllisyyspaketti ja työnvälityksen tehostamiseksi 15 miljoonan euron lisämääräraha.
Panostus on sen verran suuri, että sillä pitää saada jo jotain aikaiseksi. Sopii toivoa, ettei uudella rahalla luoda vain uutta byrokratiaa ja tehdä uusia työllistämistemppuja.
Heinäluoma nosti julkisuuteen jo etukäteen työllisyyden kohtaanto-ongelman eli sen, että Suomessa on työtä tarjolla siellä, missä ei ole riittävästi tekijöitä, ja työttömiä siellä, missä ei ole töitä. Ministerin ehdottama harkinnanvarainen muuttoavustus puolestaan liitettäisiin osaksi niin sanottua muutosturvaa. Näin se koskisi vain irtisanomisuhan alla olevia tai vastikään irtisanottuja, mutta ei pitkään työttöminä olleita. Enintään 500 euron avustus on summana vaatimaton ja jo keskikokoisen perheen muuttokustannuksissa lähes merkityksetön summa.
Merkityksellisempi on sen sijaan ehdotus työmatkakulujen verovähennysoikeuden enimmäismäärän nostosta nykyisestä 4 700 eurosta kerralla 7 000 euroon. Sillä voi olettaa olevan jo todellista vaikutusta ihmisten halukkuuteen lähteä työn perään kotoa hieman kauemmaksikin. Tosin osa ehdotetun korotuksen hyödystä on jo syöpynyt pois kallistuneen polttoaineen vuoksi.
Äkillisestä rakennemuutoksesta kärsineiden paikkakuntien avustamiseksi ministeri esittää 30 miljoonaa euroa. Torstaina summan saajista mainittiin vain Kuusankoski, mutta on tarpeita muuallakin. Kokoonsa nähden yhtä kovia kuin kymenlaaksolaiskaupunki on kokenut esimerkiksi Oulainen, josta Flextronics lopetti tehtaansa.
Työllisyyteen liittyy myös EU:n laajuinen kokeilu, jossa parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienten korjauspalveluiden arvonlisäveroa alennetaan 22 prosentista kahdeksaan prosenttiin.
Pohjois-Suomen liikennehankkeista aloitusrahan tuloa Oulun--Seinäjoen rataosuuden perusparannukseen osattiin jo odottaa. On hyvä, että 110 miljoonan euron rahoitus työn ensimmäiseen vaiheeseen näyttää varmistuvan. Pohjois- ja Etelä-Suomen välinen valtasuoni voidaan tulevina vuosina nostaa näin paikoin häpeällisen huonosta tilastaan. Pohjoissuomalaisittain niin ikään merkittävä asia on Kemin moottoritien ja siltojen rakentaminen viimeinkin loppuun vuosikausien odottelun jälkeen.
Kaikkiaan ehdotukseen sisältyvät kymmenen uutta väylähanketta syövät valtion varoja yhteensä 800 miljoonaa euroa. Kyseessä on perusteltu panostus perusrakenteisiin, joiden hyödyt varmasti nousevat ennen pitkää kustannusten ohi.
Heinäluoman ensimmäinen budjetti oli ilmeisen helppo tehdä. Muun muassa verotulojen kasvun ansiosta talousarvio on 240 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Se tarkoittaa, että valtio pystyy vähentämään velkataakkaa, mikä tuo liikkumavaraa. Kun ehdotus tulee ensi kuussa hallituksen budjettiriiheen ja etenkin eduskuntaan, vaalikuume alkaa varmasti jo näkyä budjettia paisuttavina esityksinä. Parempi on pitää pää kylmänä. Eero Heinäluoman ensimmäinen budjettiehdotus on lievästi ylijäämäinen.