Eero Heinäluoma (sd.) on aiempien valtiovarainministereiden tapaan kuuro lisärahan ruinauksille. Vajaa puoli vuotta valtion kukkaroa kantanut Heinäluoma ei lupaa kenellekään vielä mitään. Hän ei sulje pois lisäleikkausten mahdollisuuttakaan.
""Ensi vuoden budjetin liikkumavara on hyvin ahdas. Arvaan, ettei maaliskuussa pidettävästä kehysriihestä tule helppoa", Heinäluoma sanoo. Hän on juuri saanut pöydälleen eri ministeriöitten kehystoiveet.
Jo tammikuun lopussa pitäisi päästä sopuun työmarkkinaratkaisuun liittyvistä monista kiistakysymyksistä. Näistäkin neuvotteluista Heinäluoma povaa vaikeita. "Yhtä aikaa on auki paljon isoja kysymyksiä", toteaa lähiaikoina keskeiset työmarkkinajohtajat tapaava Heinäluoma.
Ensi vuoden budjettikehyksiin tulee lisäpaineita muun muassa lähestyvistä vaaleista ja EU:n uudesta rahoitusratkaisusta. Se nostatti vaatimuksia kansallisen maataloustuen kasvattamisesta.
"On melkoinen työ, kun rahoitusratkaisu ahdetaan kehyksiin. Varmaan jonkun verran laihdutusta kaikissa toiveissa tarvitaan", Heinäluoma ilmoittaa.
Vielä ei hänen mukaansa ruveta käymään neuvotteluja tai tekemään päätöksiä maatalouden kansallisista tuista. "Neuvottelut EU-komission suuntaan ovat kesken siitä, mikä tulee olemaan tarkka maaseuturahojen määrä. Ei ole järkevää avata samanaikaisesti kansallista lompakkoa. Se huonontaisi tammikuun lopun EU-neuvotteluja", Heinäluoma toteaa.
Ennakkoon korvamerkittyä rahaa Heinäluoma ei varaa kenellekään. Puolustusministeriö on varoitellut, että lisäleikkaukset määrärahoissa voivat vaarantaa yleisen asevelvollisuuden. Heinäluoma kuittaa hätähuudon: "Siinä käynnistetään sellaista asemiin ajoa kehysriihtä varten."
Valtiovarainministeri vakuuttaa, että puolustuksen toimintakyvystä ja yleisestä asevelvollisuudesta pidetään kiinni. "Puolustusministeriöltä edellytetään kuitenkin samanlaista painopisteiden asettelua ja tiukkuutta rahankäytössä kuin muiltakin."
Veroratkaisut
on jo tehty
Uusia veronkevennyksiä Heinäluoma ei lupaa. Ainoa uusi veroale voi olla ravintolaruuan arvonlisäveron alentaminen, mutta se edellyttää myös EU-maiden yksimielisyyttä.
Heinäluoman mukaan moni tekijä puoltaa ravintolaruuan veron pudottamista nykyisestä 22 prosentista kaupasta ostetun ruuan 17 prosentin tasolle.
"Minusta on kummallista, että jos ruoka jalostetaan ja tarjoillaan niin siitä maksetaan enemmän veroa kuin kaupasta otettuna. Tällainen verotilanne on myös työllisyydelle myrkkyä", Heinäluoma sanoo.
Veronalennusta vastustaneen Saksan kanta on EU:ssa ratkaiseva. Maan valtiovarainministeri tulee ensi viikolla vierailulle Suomeen, jolloin Heinäluomalla on mahdollisuus pehmitellä häntä ennen tammikuun lopussa pidettävää EU:n valtiovarainministereitten kokousta.
Vaikka ensi vuoden talouskasvuksi ennustetaan yli kolmen prosentin lukemia, työllisyyskehitys on selvästi paranemassa ja ostovoiman kehitys kasvaa kokonaisuudessaan kolmisen prosenttia, pitää Heinäluoman mukaan muistaa, että viime vuosi oli valtiontalouden osalta lievästi alijäämäinen ja samaa ennustetaan tälle vuodelle.
"Jatkonkin osalta avainasemassa on työllisyyskehitys", Heinäluoma toteaa.
Perään hän tyrmää tuoreen tutkimuksen väitteet, että korkeammilla palkankorotuksilla olisi saavutettu parempi työllisyys. "Tämä on pikkuisen liian helppoa. Ei tukasta voi nostaa itseään ilmaan, kun on kova kilpailutilanne suhteessa työvoiman hinnoitteluun."
Heinäluoman mukaan on vielä liian aikaista ottaa kantaa vuoden 2007 tuloratkaisuun. Yleisesti voi sanoa keskitetyn tulopolitiikan takaavan vakautta ja ennustettavuutta.
Työmarkkinoilla
testin paikka
Heinäluoman mielestä paperin keväinen lakko oli terve muistutus siitä, että metsä merkitsee koko Suomen pärjäämiselle edelleen paljon. "Olen jossain määrin yllättynyt, ettei niin kovan ja molemmille osapuolille paljon maksaneen yhteenoton jälkeen ongelmia ole kyetty ratkomaan. Toistaiseksi tie näyttää aika vaikealta."
Valtiovarainministeri tapaa lähiaikoina työmarkkinajohtajat. Tammikuun loppuun mennessä pitäisi päästä sopuun perhevapaiden kustannusten tasauksesta, ulkomaalaisen työvoiman työehdoista ja liikkuvuuteen liittyvien siirtymäaikojen jatkosta sekä työeläkelakien riskinottoon liittyvistä säännöksistä. Yhteistoimintalain uudistukselle otettaneen jatkoaikaa toukokuun loppuun.
"Tilanne on vaikea. Auki on paljon asioita samaan aikaan. Pitää katsoa, ettei tulisi vanhaa tukinuiton sumaa ja koko työmaa ryhtyy seisomaan."
Heinäluoman mukaan nyt testataan paitsi järjestöjen yhteistyökykyä myös jatkuvan neuvottelun periaatetta eli sitä, voidaanko asioita ratkaista ilman, että sopimukset ovat auki.