Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) puolusti maanantaina eduskunnassa valtion budjetoinnissa viime vuosina noudatettua kehysmenettelyä. Heinäluoman mukaan etukäteen määritellyt kehykset estävät menoista käytävän huutokaupan, koska niissä on loppusumma jo lyöty kiinni. Se antaa hankkeille myös tietyn totuttamisjärjestyksen.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on arvostellut kehysmenettelyä liiallisesta tiukkuudesta, kun etukäteen budjetille sovittuja raameja ei ole voinut aina mukauttaa muuttuneeseen tilanteeseen. Siihen eivät ole vaikuttaneet edes ennakoitua myönteisemmin kertyneet tulot.
Valiokunnan mielestä määrärahojen uudelleen arviointiin tulisi olla mahdollisuus niissä tilanteissa, joissa määrärahojen lähtötaso on määritelty selvästi liian alhaiseksi. Lisäksi menokehysten sisällä tehdyt säästöt pitäisi voida käyttää kehyskauden menoihin muina vuosina.
Eduskunta kävi maanantaina palautekeskustelun hallituksen selonteosta, joka koskee valtiontalouden vuoden 2007-2011 kehyksiä. Hallituspuolueiden puhujat antoivat hallituksen talouspolitiikalle hyvän arvosanan, mutta huomauttivat kehysmenettelyn vaikeuttaneen mm. liikenneväylien tarkoituksenmukaista ylläpitoa ja kehittämistä.
Hallitukselta odotetaan uusia päätöksiä liikenneinvestoinneista viimeistään elokuun budjettiriihessä.
Heinäluoma huomautti, että seuraavalla vaalikaudella mahdollisuudet alentaa verotusta ovat nykyistä pienemmät. Työeläkemaksuja joudutaan nostamaan asteittain, mikä syö osan veronkevennysvarasta.
Oppositiolla paljon muutosvaatimuksia
Oppositioryhmistä kokoomus vaati ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvien säästöjen ohjaamista koulutuksen kehittämiseen. Vasemmistoliiton mielestä ensi vuoden budjettiin eri hallinnonaloille kaavaillut säästöt on peruutettava.
Vihreät olivat puolestaan tyytymättömiä siihen, ettei hallitus lupaa sitoutua YK:n suositteleman kehitysyhteistyötavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2010 mennessä.
Hallituspuolueiden välinen kiista kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta heijastui myös kehyskeskusteluun. Keskustan Eero Reijonen esitteli puolueen vaatimuksia, joihin kuuluu kuntien välisen yhteistyön säilyttäminen tasavertaisena vaihtoehtona kuntaliitosten kanssa.
SDP:n Arto Bryggaren mielestä kuntien tulee olla väestöpohjaltaan nykyistä selvästi suurempia. Tehokkuutta on lisättävä ja päällekkäisiä toimintoja purettava. Pelkällä palvelurakenteen uudistamisella ei hänen mukaansa pitkälle pötkitä.
RKP:n Eva Biaudet olisi halunnut liittää kehitysyhteistyön siihen menojen poikkeuslistaan, joka on otettu irti kehyksistä. Opposition puolella perussuomalaisten Timo Soini julisti, ettei diktaattoreita ja kuriyhteiskuntia pidä tukea verorahoilla. Sen sijaan tarvitaan kriisiapua.
Pakkolaina maksuun seuraavassa budjetissa
Kokoomus syytti hallitusta rohkeuden puutteesta, kun se näyttää ottavan vastuuta vain vaalikauden loppuajasta ja ensi vuoden budjetin laatimisesta. Kimmo Sasi (kok.) muistutti asiantuntijoiden esittämistä ratkaisuista tulevaisuuden taloudellisiin haasteisiin. Niiden toteuttaminen vasta myöhemmin on hänen mukaansa paljon kalliimpaa ja vaikeampaa.
Oppositio vaati ns. pakkolainan maksamista kunnille takaisin nopeutetussa aikataulussa. Vasemmistoliiton Mikko Immonen piti perättömänä hallituksen väitettä panostamisesta palveluihin. Hänen mukaansa valtionosuuksien näennäisen suuri lisäys on vain valtion hyvitys veronkevennyksistä.
Vihreiden Anni Sinnemäki vaati eduskunnalle lisää valtaa sekä menokehysten muuttamiseen että tulojen arviointiin. Sen sijaan kristillisdemokraattien Bjarne Kallis kiitteli kehysmenettelyä vakauden tuomisesta taloudenpitoon.