Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) opetti tiistaina eduskuntaa, että voimakkaan talouskasvun vuosina kaikkia rahoja ei pidä jakaa. Jotain täytyy panna myös sivuun.
Heinäluoma esitteli sujuvana sisälukuna hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksen kansanedustajille ja vetosi lopuksi, että maltti säilyy eduskunnassa.
Hänen mukaansa on viisasta varautua siihen, että taloudellinen tilanne ei pysy ikuisesti yhtä suotuisana kuin nyt. Talouspolitiikassa on aina tehty suurimmat virheet silloin kuin talouskasvu on nopeinta. Hallitus on omassa esityksessään koettanut välttää kiusauksen, joka syntyy tulojen kasvaessa suhdanneluontoisesti, Heinäluoma huomautti.
Rahaministerin todistelut siitä, miksei budjettiesityksen 163 miljoonan euron ylijäämää panna jakoon, saivat etenkin salin vasemman laidan välihuutoihin. Naurunremakalla otettiin vastaan ilmoitus, että valtion toimien vaikutus kuntatalouteen on suurin yli 15 vuoteen. Oppositio oli eri mieltä.
Heinäluoma ei häkeltynyt, vaan jatkoi väylähankkeiden suitsutusta ja otti apuun vanhan markankin. Ensi vuonna käynnistettävän kymmenen uuden hankkeen, joiden kokonaiskustannukset nousevat 801 miljoonaan euroon, mittakaavasta saa Heinäluoman mielestä.paremman kuvan kun toteaa sen vastaavan noin viittä miljardia markkaa. "Tämän kokoluokan ratkaisuja ei ole Suomen taloushistoriassa usein tehty", Heinäluoma kehui ensibudjettinsa antia.
Heinäluoma myös puolusti tiukasti kolmikantaa eli hallituksen yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sitä ei kannata antaa pois tai ehdoin tahdoin pilata, hän ilmoitti.
Keskustan Timo Kalli ja SDP:n Virpa Puisto todistelivat, että hallituksen toimet työllisyysasteen nostamiseksi ovat purreet. Kallin mielestä tulokset ovat erinomaisia myös kaikilla opposition käyttämillä mittareilla mitattuna.
Puiston mielestä kokoomuksen maineesta vastuullisena talouspolitiikan hoitajana on vain muisto jäljellä. Niin populistisia esityksiä puolueelta nyt tulee.
Oppositiolta
runsaasti kritiikkiä
Oppositiosta tuli runsaasti kritiikkiä ja tiukkauksia, miksei moneen asiaan puututa jo nyt, vaan ne lykätään yli vaalien.
Kokoomuksen Jyri Häkämies väitti, että työllisyyspaketti ei pure työttömyyden kovaan ytimeen. Hän syytti hallitusta rahan syytämisestä tempputyöllistämiseen.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) aiempaan kehuskeluun, että hallituksen talouspolitiikasta kirjoitetaan vielä oppikirjoja Häkämies sivalsi: "Kirjasta taitaa tulla omakustanteinen."
Kunnillekin tulee vanhojen velkojen kuittauksen jälkeen oikeaa lisärahaa vain 25 miljoonaa euroa. eikä 424 miljoonaa kuten hallitus väittää, Häkämies jatkoi.
Vasemmistoliiton Martti Korhonen piti työsuhteiden kasvavaa määräaikaisuutta suurena huolena. Lapsiperheiden köyhyys kaiken vaurauden keskellä on hänestä häpeätahra. Korhosesta hallitus on on ollut hanakampi auttamaan niitä, joilla menee hyvin.
Vihreiden Anni Sinnemäki totesi, että köyhyys ei poistu köyhyyspaketilla, vaan pitkäjänteisillä toimilla. Kristillisten mielestä hallitus ei ole onnistunut tasapainottamaan alueellista muuttoliikettä. Sari Essayah vaati tuntuvia panostuksia kansalliseen maataloustukeen. Kansaneläkkeisiin hän esitti 20 euron kuukausikorotusta. Perussuomalaiset vastustavat 700 euron muuttoavustusta.