SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma haluaa tehdä ratkaisut Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä joko kansanäänestyksen tai vaalikeskustelun kautta. Hän arvioi Paasikivi-seurassa maanantaina, että kysymys nousee jälleen näkyvästi esille ensi eduskuntavaaleissa.
Ratkaisut on tehtävä Suomen turvallisuuden perusteella ja mahdollisella jäsenyyden hakemisella on joka tapauksessa oltava kansalaisten tuki. -- Jäsenyyttä kannattavat puolueet hakevat jäsenyyteen valtakirjan kansalta eduskuntavaalien kautta -- tai jäsenyysvaihtoehdon tullessa esille kesken eduskuntavaalikautta, valtakirja haetaan kansanäänestyksellä, Heinäluoma kuvasi vaihtoehtoja.
Heinäluoman mielestä Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä on syytä tarkastella ennen kaikkea Suomen turvallisuuden kautta. Jäsenyys on kannatettava, jos sitä kautta Suomen ja suomalaisten turvallisuus vahvistuu. -- Toisaalta, jos jäsenyydestä ei tule merkittävää turvallisuusetua, on perusteltua jatkaa nykyistä käytännönläheistä yhteistoimintalinjaa, Heinäluoma sanoi.
Laajempi kumppanuus maistuisi Suomelle
Heinäluoma piti toivottavana, että Nato tarjoaisi kehittyneemmille yhteistyökumppaneilleen parempaa mahdollisuutta osallistua yhteisen kriisinhallinnan suunnitteluun. Yhdysvaltojen ja Britannian tekemiä aloitteita on ollut esillä, mutta Nato ei ole ollut yksimielinen hankkeesta.
Hankkeen toteutuminen tai kariutuminen ei Heinäluoman mukaan vaikuta Suomen jäsenyysratkaisuun mitenkään.
Myöskään puolustusbudjetti tai Venäjän kanta eivät vaikuta siihen, hän vakuutti. -- Uudentyyppinen laajennettu kumppanuus ei toteutuessaan lisää Suomen tarvetta liittyä Natoon, eikä se myöskään sitä vähennä. Jäsenyyttä ei myöskään voi perustella sen vaikutuksilla puolustusbudjettiin, koska vaikutukset suuntaan tai toiseen olisivat pienet. Liittokunnan ulkopuolelle jäämistä ei edes voi perustella Venäjän reaktioilla, eikä jäsenyyttä voi perustella Venäjän uhalla.
EU yhdistää kumppaneihin
Suomen turvallisuusympäristön seuraavan arvion oikea aika on Heinäluoman mukaan seuraava puolustus- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, joka annettaneen eduskunnalle vuonna 2008. -- Kaikissa tilanteissa on merkitystä sillä, että kansalaiset tukevat valittua turvallisuuspolitiikan peruslinjaa. Näin on tällä hetkellä, ja se antaa valtiojohdon politiikalle ja toiminnalle uskottavuutta myös ulkomaiden silmissä, Heinäluoma sanoi.
Hän oli tyytyväinen siitä, että Suomen osallistuminen EU:n puolustus- ja turvallisuusyhteistyöhön on saanut laajan hyväksynnän suomalaisilta. -- Perimmiltään se kertoo siitä, että meissä suomalaisissa on kehittymässä myös vahva eurooppalainen identiteetti. Koemme, että oma kohtalomme on sidoksissa muiden Unioni-maiden menestykseen ja kohtaloon.