Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) lupaa, että suomalaiset yritykset ja kotitaloudet saavat kaikissa olosuhteissa riittävästi turvallista ja kohtuuhintaista energiaa.
"Tehtävä on poikkeuksellisen haastava, sillä Suomen hiilidioksidipäästöt ylittävät vuoden 1990 tason eli niin sanotun Kioton sopimuksen mukaisen tavoitteemme noin 11 miljoonalla tonnilla", painotti Heinäluoma puhuessaan tiistaina Energiateollisuus ry:n syysseminaarissa Finlandia-talolla.
Suomen pitänee ostaa päästöoikeuksia muilta mailta eli niiltä, joilla päästömahdollisuuksia on myytäväksi asti, noin 220 miljoonan euron verran vuosittain. EU:n niin sanotussa päästökauppapörssissä yksi hiilidioksiditonni maksaa nyt yli 20 euroa.
Kotitalouksien yhteenlaskettu sähkölasku kasvaa noin 400 miljoonaa euroa vuodessa päästökaupan vuoksi.
Heinäluoma muistutti eri puolilta maata kokoontuneelle energiaväelle, että hallitus ei sälytä päästökaupan lisälaskua kokonaan yritysten harteille. Hallitus ilmoitti jo viime viikolla laskevansa yritysten sähköveroa.
Naapurimaa Ruotsi on jo pudottanut sähköveronsa EU:n sallimalle minimitasolle.
Heinäluoma lupaa tukea myös Suomen uusiutuville energiavaroille. "Puu pitää kuitenkin pyrkiä jalostamaan Suomessa niin pitkälle kuin suinkin mahdollista, korkean lisäarvon tuotteeksi. Se on parempi vaihtoehto kuin pelkkä puun polttaminen."
Turve saa Heinäluomalta ymmärrystä. "Turpeen käyttömahdollisuudet energiantuotannossa on syytä säilyttää, varsinkin sähkön ja lämmön yhteistuotannossa."
Heinäluoma muistutti, että Pohjoismaiden yhteiset energiamarkkinat eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla, koska maiden välisissä siirtolinjoissa on edelleenkin ongelmia. "Yksi syy on, että muissa Pohjoismaissa ei ole juurikaan investoitu uusiin voimaloihin."
Hän vakuuttaa, että tulevaisuudessakin energiapolitiikassa markkinaehtoisuus on lähtökohta ja valtio välttää tarpeetonta väliintuloa mahdollisimman pitkään.
"Toteutunut sähkön hintakehitys johtaa kuitenkin tarpeeseen käydä ainakin Ruotsin ja Norjan kanssa keskusteluja, mitä voisimme tehdä yhteispohjoismaisten sähkömarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Jos markkinat toimivat epätäydellisesti ja kuluttajien etujen vastaisesti, valtion velvollisuus on puuttua tilanteeseen."
Heinäluoman mukaan Suomessa tarvitaan vuoteen 2020 mennessä lisäenergiaa 4 000 megawattia. Siitä Olkiluodon rakenteilla oleva kolmas ydinreaktori täyttää 1 600 megawattia.
Energiateollisuuden mukaan Suomessa pitää valita tie, jota pitkin jatketaan: haluaako Suomi toimia markkinaehtoisesti ja kansainvälisen yhteistyön pohjalta vai haluaako se palata kansallisen sääntelyn linjalle?
"Oikea valinta on markkinaehtoisen kehityksen jatkaminen. Pohjoismainen hintataso sähkön tukkumarkkinoilla kestää hyvin kansainvälisen vertailun", painottaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.