Hei­nä­kuun helteet syn­kis­ti­vät huk­ku­mis­ti­las­toa

Helteinen heinäkuu näkyy hukkumistilastossa synkkinä lukuina. 26. päivään mennessä heinäkuussa oli hukkunut 42 ihmistä. Viime vuonna koko kuussa hukkui 35. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton toiminnanjohtajan Reijo Vartian mukaan kesällä hukkuvista jopa 80 prosenttia on humalassa. Suurin osa hukkuu vesiliikenteessä tai uidessa.

Heinäkuun hukkumistilastot ovat synkkää luettavaa.
Heinäkuun hukkumistilastot ovat synkkää luettavaa.
Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Helteinen heinäkuu näkyy hukkumistilastossa synkkinä lukuina. 26. päivään mennessä heinäkuussa oli hukkunut 42 ihmistä. Viime vuonna koko kuussa hukkui 35.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton toiminnanjohtajan Reijo Vartian mukaan kesällä hukkuvista jopa 80 prosenttia on humalassa. Suurin osa hukkuu vesiliikenteessä tai uidessa.

Kaikkiaan Suomessa on hukkunut tänä vuonna 84 ihmistä. Viime vuonna hukkuneita oli tässä vaiheessa yli sata. Vartia ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että viime vuoden luvut saavutettaisiin. Hukkuneiden määrä riippuu säistä. Mitä lämpimämpää on, sitä enemmän on myös hukkuneita.

Kesä 2003 oli hyvin helteinen. Tuolloin myös hukkumistilastot olivat poikkeuksellisen masentavat. Heinäkuussa 2003 hukkui 53 ihmistä.

Koko vuoden hukkumiskuolemista noin puolet tapahtuu kolmen kesäkuukauden aikana. Keväällä hukkumistapaukset liittyvät jäiden sulamiseen.

Tänä vuonna jäihin hukkuneita oli normaalia vähemmän. Määrä oli 12.

- Jäät sulivat oikeastaan yhtenä viikonloppuna pois. Kun jäät sulavat tasaisemmin, ihmiset liikkuvat niiden päällä enemmän, Vartia sanoo.

Ruotsissa roimasti vähemmän hukkumistapauksia

Reijo Vartian mukaan tyypilliseen suomalaiseen hukkumistapaukseen liittyy usein juopottelua ja uhoamista. Vartia maalaa kuvaa miesporukasta, jossa aletaan ryypiskelyn jälkeen kerskailla, kuinka nopeasti uidaan läheisen saaren ympäri. Useimmiten suomalainen hukkuja on keski-ikäinen mies.

Humalahukkujat eivät ole yksin suomalainen ilmiö. Vartian mukaan Suomen itäpuolella olevissa maissa ilmiö on tuttu, länsipuolella taas ei niinkään. Esimerkiksi Ruotsissa hukkui viime vuonna reilut sata ihmistä. Suomessa vastaava luku oli 174.

Suomessa hukkumiseen johtaviin veneilyonnettomuksiinkin liittyy usein alkoholi. Tyypillinen hengen vievä veneilyonnettomuus tapahtuu tutuilla vesillä soutuveneillessä. Veneilijä on yleensä yksin, humalassa ja ilman pelastusliivejä.

Pelastusliivit pelastaisivat monen hengen. Vartia moittii myös suomalaisten uimataitoa.

- Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka eivät pysty uimaan yli 200:aa metriä kerralla.

Vartia arvioi, että sairauskohtauksen vuoksi hukkuu muutama prosentti kokonaismäärästä. Vartia neuvookin jäähdyttelemään ennen kuin ryntää sata-asteisesta saunasta paljon kylmempään veteen. Uimaan ei myöskään pitäisi mennä yksin.

Ilmoita asiavirheestä