Kirjailijasisarusten Sinikka Nopolan ja Tiina Nopolan samannimiseen lastenkirjaan perustuva elokuva Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen on Lenka Hellstedtin ensimmäinen ohjaus lastenelokuvan saralla. Lasten kanssa Hellstedt on toki työskennellyt aiemminkin.
– Olen nuoruudessani opiskellut steinerpedagogiikkaa ja työskennellyt muutaman vuoden opettajana ennen kuin siirryin elokuva-alalle, hän kertoo.
– Olen ohjannut eri-ikäisiä lapsia eri projekteissa 25-vuotisen urani aikana mutta en koskaan tällaista, jossa lapset ovat pääosassa, ja joka on selvästi lapsiyleisölle suunnattu.
Elokuvan pääosien lapsinäyttelijät, oululainen Emelia Levy ja kankaanpääläinen Matilda Pirttikangas, valittiin perinteiseen tapaan koekuvausten kautta.
Kuvausten aikaan työryhmän aikuisten oli huolehdittava, että lapset eivät väsyneet liikaa. Päivät eivät voineet olla yhtä pitkiä kuin aikuisnäyttelijöillä, eikä kovin myöhäänkään saanut kuvata, ellei ollut haettu lupaa iltatyöskentelyyn.
Itse kuvaustilanteessa näyttelijän iällä ei sen sijaan ollut juurikaan merkitystä.
– Samalla tavalla minä analysoin ne kohtaukset ja samat asiat kommunikoin näyttelijöille, olivat he sitten aikuisia tai lapsia, Hellstedt kertoo.
– He olivat hyviä työkavereita. He nyt vain sattuivat olemaan joitakin kymmeniä vuosia nuorempia.
Pitkän uransa aikana Hellstedt on nähnyt muutoksen suomalaiseen elokuvaan suhtautumisessa.
– Silloin kun aloitin, suomalaisen elokuvan yleisösuhde ei ollut kovin hyvä. Suomalaisen elokuvan olemassaolon oikeutusta kyseenalaistettiin esimerkiksi mediassa aika voimakkaasti, hän sanoo.
– Ja nyt yleisö – muutkin kuin elokuvan hardcore-harrastajat – menee katsomaan suomalaisia elokuvia ja erityisesti suomalaisia lastenelokuvia. Lapsiperheetkin uskaltavat valita sen suomalaisen elokuvan.
Hellstedt on tietysti itsekin katsonut sekä kotimaisia että ulkomaalaisia lastenelokuvia omien lastensa kanssa. Niistä hän on pyrkinyt poimimaan tiettyjä hyviksi ja tärkeiksi kokemiaan elementtejä omaan elokuvaansa.
– Lapset ovat tykänneet katsoa esimerkiksi ruotsalaisia Viiru ja Pesonen -animaatioita. Niissä on omanlaisensa tunnelma. Niissä ei ole toinen toistaan hurjempia toimintakohtauksia, vaan pienestä tehdään suurta, ja se on minusta jotenkin viehättävää.
Nopoloiden Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat ovat tulleet Hellstedtille tutuiksi, kun hän on lukenut niitä omille lapsilleen.
– Olen itse sitä sukupolvea, että olen kasvanut Peppi Pitkätossun, Vaahteranmäen Eemelin ja vastaavien parissa. Tässä maailmassa on jotain samankaltaista, on aitoja asioita, luovuutta ja leikkiä, mielikuvitusta ja ajaton maailma. Sellainen vetoaa minuun.
Uutuuselokuvassa Heinähattu aloittaa koulun, jossa hän oppii uusia ja jännittäviä asioita. Vilttitossua taas harmittaa jäädä kotiin ilman leikkikaveria. Hellstedtin mielestä elokuva kertoo pohjimmiltaan ulkopuolelle jäämisen pelosta ja pienestä kasvupyrähdyksestä kohti erillisyyden hyväksymistä.
– Me emme aina voi mennä käsi kädessä. Aina ei pääse mukaan kaikkeen, mihin joku toinen pääsee.
Elokuvan tekeminen on näyttelijän kannalta usein paljolti odottelua. Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen -elokuvan nimikkorooleja näyttelevillä Emelia Levyllä ja Matilda Pirttikankaalla ei kuitenkaan aika käynyt pitkäksi.
– Minun mielestäni se on ihan superkivaa. Varsinkin se, kun siellä on kavereita, esimerkiksi vastanäyttelijöitä. Heidän kanssa voi olla aina tauoilla, niin ei tunnu yksinäiseltä eikä tarvitse yksin näytellä, Pirttikangas sanoo.
Juuri nyt kuvauksissa ystävystyneillä 9-vuotiailla näyttelijänaluilla on hieman haikea olo. Kiva kesä kuvauksineen on enää pelkkä muisto.
Kaksikko ei ollut kameran edessä ensimmäistä kertaa. Levy on näytellyt rikosdraamasarjoissa Kaikki synnit ja Paratiisi ja Pirttikangas elokuvassa Täydellinen joulu. Kumpikin aikoo näytellä myös vastaisuudessa.
– Me haluaisimme, että pääsisimme yhdessä tekemään leffoja Hollywoodiin, Pirttikangas toteaa.
– Se on vähän pitempi keissi se Hollywood. Pitää vähän katsoa, Emelia hymähtää.