Heikun talo säästyi palolta

Kaupunkineuvos Yrjö Reinilä on viihtynyt vanhemmassa Heikun talossa jo 42 vuotta. Talossa on hänen mukaansa riittävästi väljyyttä. Ikkunan alta kulkeva Rantakatu ja Rantatorin tapahtumat eivät ole häirinneet.

Heikun talo on peruskorjattu ulkopuolelta vuosituhannen vaihteessa. Talossa on viihtyisä sisäpiha, jossa on runsaasti erilaisia kasveja.
Heikun talo on peruskorjattu ulkopuolelta vuosituhannen vaihteessa. Talossa on viihtyisä sisäpiha, jossa on runsaasti erilaisia kasveja.


Kaupunkineuvos Yrjö Reinilä on viihtynyt vanhemmassa Heikun talossa jo 42 vuotta. Talossa on hänen mukaansa riittävästi väljyyttä. Ikkunan alta kulkeva Rantakatu ja Rantatorin tapahtumat eivät ole häirinneet.

"Salin ikkunasta näkee toisaalta pihan perälle saakka, toiselta puolen avautuu näkymä Pikkulahden suuntaan", vakuuttaa avarassa salissa istuva Reinilä.

Reinilä osti talon itsellensä vuonna 1962, teetti remontin vuosina 1964-1965, ja muutti taloon heti remontin valmistuttua. Remontissa talo käytiin kokonaan läpi, samalla otettiin käyttöön lämpimäksi tilaksi alakerta ja yläkerta kokonaan.

Peruskorjaus kannatti tehdä, sillä talo on aikoinaan rakennettu perustuksiltaan erittäin hyvin, kuten vanhat isot talot Raahessa on lähes kaikki aikoinaan rakennettu. Vuosituhannen vaihteessa talo kunnostettiin ja maalattiin ulkopuolelta.

"Talo maksoi 4,7 miljoonaa silloista markkaa, joka rahanarvonmuutoksen jälkeen oli 47 000 markkaa. Remontti maksoi 100 000 markkaa, mutta reippaasti laukannut inflaatio helpotti velan maksamista mukavasti."

Kaupunkineuvos itse kutsuu omistamaansa talo Rantakatu 40:ssä Heikun taloksi, sillä sen rakennutti aikoinaan laivanvarustaja, kauppias ja valtiomies Henrik Sovelius vanhempi vuonna 1807. Brahenkatu 2 on rakennettu vasta Raahen palon jälkeen.

Talo säilyi kuin ihmeen kaupalla Raahessa lokakuussa 1810 riehuneessa tulipalossa, joka tuhoksi kaksi kolmannesta kaupungin taloista. Tulipalo sai alkunsa talon pihan koilliskulmasta navetan nurkalta.

"Säilymiseen vaikutti kova lounaismyrsky, joka vei tulipalon talosta poispäin. Tulipalo vei kaikki piharakennukset."

Piharakennukset on rakennettu vuosina 1811 ja 1812. Talolla on ennen Reinilää ollut monta omistajaa, mutta sitä on kutsuttu silti laivankapteenien sukutaloksi. Eräs omistajista oli Erik Löfberg, joka osti talon muuttaessaan Pietarsaaresta Raaheen vuonna 1863.

"Hän teki silloin talosta palovakuutussopimuksen, josta löytyvät talon pohjapiirustus selostuksineen. Talo oli silloin yhtä huonetta lyhyempi."

Raahen vanhimpia taloja Rantakatu 40 ei luonnollisestikaan ole, vaan esimerkiksi Läksyn talo saman kadun varrella voi olla jopa 1600-luvulla rakennettu.

Tuhoisan tulipalon seurauksena rakennusjärjestykseen lisättiin kohta, jonka mukaan 2-kerroksiseen taloon tulee rakentaa alakerta kivestä. Sen mukaisesti ei montakaan taloa rakennettu, mutta sellaisesta käyvät esimerkkinä vanha Yhdyspankin talo ja Möykkylän, nykyään Ojalan talo.

Raahen kaupunginvaltuusto teki 1970-luvulla päätöksen, jonka mukaan Koulukadun pohjoispuolen asuinrakennukset pitää pyrkiä säilyttämään. Puu-Raahe on säilynytkin kiitettävästi. Viimeksi aluetta uhkasi pari vuotta sitten Kauppakadulla Roihun talon tuhonnut palo.

"Tulipalossa olisi voinut tuhoutua muitakin taloja. Nykyaikainen palokunta toimii sen verran tehokkaasti, että tulipalo saatiin pidettyä talon tontilla."

Juhlavuotensa kunniaksi Kauppakatu 40:n pihalla järjestetään Katinhännän asukkaille tarkoitetut kekkerit perjantaina 10. lokakuuta kello 15.00-18.00.

Rantakatu 40:n talon esittely käynnistää juttusarjan, jossa esitellään puu-Raahen vanhoja taloja.

Ilmoita asiavirheestä