Tallinnassa saattaa välillä olla vaikea saada palvelua viron kielellä, vaikka lain mukaan esimerkiksi myyjien ja tarjoilijoiden pitäisi osata viroa vähintään alkeistasolla. Iso osa heistä on kuitenkin äidinkieleltään venäjänkielisiä, ja viron oppiminen voi olla vaikeaa.
- Ikävä kyllä tilanne ei ole viime aikoina juuri parantunut, Viron kieliviraston johtaja Ilmar Tomusk arvioi.
Kielivirasto valvoo Viron kielilain noudattamista poliisin valtuuksin: viroa taitamattomalle työntekijälle saattaa rapsahtaa sakot. Sama koskee työnantajaa, jonka pitää lain mukaan valvoa työntekijöiden kielitaitoa.
- Hyvin usein ihmisillä onkin todistus viron kielen testin suorittamisesta, mutta se saattaa olla 10 -12 vuoden takaa ja taito on päässyt ruostumaan, Tomusk sanoi.
Enimmillään puutteellisesta viron taidosta voi lain mukaan saada 12 000 kruunun eli noin 770 euron sakot. Summa on kova, varsinkin jos sakotettujen pitäisi kustantaa viron opinnot pääosin itse.
- Käytännössä kenellekään ei ole niin isoja sakkoja annettu. Summat liikkuvat tavallisesti 200 - 1 000 kruunun välillä. Sekin on toki paljon, jos ihmisen palkka on 3 000 - 4 000 kruunua kuussa, Tomusk myöntää.
Kielipoliisi ei jakele sakkoja suoralta kädeltä, vaan ensin annetaan tietty määräaika kielitaidon kohentamiseen. Jos tulosta ei synny, ääritapauksissa virasto saattaa suositella jopa työntekijän irtisanomista. Se on kuitenkin erittäin harvinaista ja koskee lähinnä tehtäviä, joissa viron taito on välttämättä tarpeen.
Laissa on määritelty, minkä verran viroa missäkin työssä on osattava. Kovimmat vaatimukset koskevat valtion virkamiehiä.
Suomikin sujuu Viroa paremmin
Viime viikolla kielivirasto ratsasi kielitaitoa useilla työpaikoilla eri puolilla Viroa. Puutteita löytyi etenkin halpamarketeissa, kauneushoitoloissa sekä kellaripuodeissa.
Myös Tallinnan hampurilaisbaarien ja kahviloiden palvelusta on tullut vironkielisiltä asiakkailta paljon valituksia.
- Iso ongelma on, että myös monet juuri koulunsa päättäneet nuoret osaavat viroa huonosti. Viron kielen opetus venäjänkielisissä kouluissa ei ole niin hyvällä tasolla kuin pitäisi, Tomusk harmittelee.
Virossa alkaa ensi vuonna uudistus, joka lisää asteittain vironkielisen opetuksen määrää venäjänkielisissä keskiasteen kouluissa. Opettajista saattaa kuitenkin tulla pulaa.
Motivaatio viron oppimiseen on luonnollisesti matalin Itä-Virossa, jossa esimerkiksi Narvan kaupungin asukkaista yli 95 prosenttia on venäjänkielisiä. Pakkoviro ei paljon innosta, jos kielelle ei ole mitään käyttöä. Koko Viron väestöstä noin kolmannes puhuu äidinkielenään venäjää.
Hieman yllättäen myös Tallinnassa jotkut venäjänkieliset puhuvat Tomuskin mukaan jopa suomea paremmin kuin viroa.
- Ilmiö havaittiin aikanaan jo Kadakan (Mustamäen) torilla: kannattaa oppia sitä kieltä, jota puhuvat parhaiten maksavat asiakkaat.
Kieliviraston toiminta on toki tuottanut myös tulosta. Esimerkiksi Tallinnan poliisien viron taito on kohentunut roimasti, kun heille on järjestetty koulutusta yhteistyössä integraatioviraston kanssa.
Kovan työvoimapulan vuoksi Viroon pitäisi lähivuosina saada työvoimaa myös ulkomailta. Tomusk ei usko tämän aiheuttavan nykyistä isompia kieliongelmia.
- Hitsaajilta, rakennustyöläisiltä tai sähkömiehiltä kielitaitoa ei vaadita. Sen sijaan jos ulkomailta tulee meille taksinkuljettajia tai bussikuskeja, heiltä vaaditaan vähimmäistason viron kielen taito samalla tavoin kuin nykyisiltäkin työntekijöiltä.