Opetusministeriön valmistelema koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2003-2008 painottaa peruskoulutuksen osalta koulutuksen saatavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Suunnitelma on ollut hiljan lausuntokierroksella. Valtioneuvoston käsittelyyn asia siirtyy marras-joulukuun vaihteessa.
Tutkimustulosten mukaan peruskoulutuksen yhdenvertaisuus on ollut jo pitkään vaakalaudalla. Tuorein tutkimus, jota työstävät dosentit Ritva Jakku-Sihvonen ja Erkki Komulainen, paljastaa, että pohjoisessa on suhteellisesti enemmän heikosti menestyviä oppilaita ja heikosti menestyviä kouluja kuin pääkaupunkiseudulla. Pohjoisella tutkimuksessa tarkoitetaan Oulun ja Lapin läänejä.
Opetusneuvos Jari Rajanen opetusministeriöstä ei ota kantaa dosenttien tutkimukseen, koska sitä ei ole vielä julkaistu. Kehittämissuunnitelmaluonnoksen lähtökohdaksi hän mainitsee koulutuksen perusturvan. Perusturvan ja yhdenvertaisuuden rakentajana puolestaan on Rajasen mukaan valtiovallalla suuri vastuu.
Opetushallituksen pääjohtajan Kirsi Lindroosin mukaan koulutuksen alueelliseen tasavertaisuuteen on pyrittävä nopealla reagoinnilla: tukea ja apua on tähdättävä sinne missä koulutus laahaa muuta maata jäljessä.
"Tuki voi olla rahaa, mutta myös tukipalveluita", pääjohtaja Lindroos sanoo.
Iso koulutus-
poliittinen kysymys
Ritva Jakku-Sihvonen ja Erkki Komulainen ovat tutkineet 35 000 peruskoululaisen ja 944 koulun oppimismenestyksiä. Tarkasteluun on otettu paras neljännes ja heikoin neljännes. Tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla oppimistuloksissa parhaaseen neljännekseen kuuluu 43 prosenttia kouluista, kun pohjoisessa samaan yltää vain 16 prosenttia.
"Ero on valtava. Nyt on syntymässä niin suuri ongelma koulutuksen tasa-arvossa, että tätä on ryhdyttävä tutkimaan todella tarkasti", Ritva Jakku-Sihvonen korostaa.
Jakku-Sihvosen ja Komulaisen tutkimus on valmistumassa lähikuukausina. Tutkimus perustuu vuosien 1998-2002 oppimistuloksiin. Pääkaupunkiseudun ja Oulun ja Lapin läänien tuloksia vertailtiin matematiikassa, äidinkielessä, englannissa, ruotsissa, luonnontieteissä ja uskonnossa.
Vastaavassa laajuudessa oppimistuloksia ei ole aiemmin tutkittu. Kesällä 2002 opetushallitus tosin julkaisi koulukohtaisia vertailuja ja tulos oli samansuuntainen kuin Jakku-Sihvosella ja Komulaisella.
"Oppimistulosten ero on iso koulutuspoliittinen kysymys ja sitä pitäisi hyvin monipuolisesti tutkia ja selvittää nimenomaan Pohjois-Suomessa. Alueellinen tasa-arvo on selvästi rapautumassa. Tällä hetkellä tilanteessa on kuitenkin vastattu pistämällä pää pensaaseen", Jakku-Sihvonen toteaa.
Jakku-Sihvosen ja Komulaisen tutkimuksessa vertailussa on ollut myös muu Suomi, mutta siellä ei vastaavanlaisia eroja ole löytynyt kuin pohjoinen-etelä -akselilla.
Poikien oppimistuloksissa pääkaupunkiseudun ja pohjoisen ero on tyttöjen eroa selkeämpi. Pääkaupunkiseudulla 26 prosenttia pojista yltää oppimistuloksissa parhaaseen neljännekseen, pohjoisessa vain 19 prosenttia. Tytöistä pääkaupunkiseutulaisista 34 prosenttia ja pohjoisen tytöistä 27 prosenttia yltää parhaaseen neljännekseen.
Asennemuutoksen
paikka
Oppimistulosten erilaisuus ei ole Ritva Jakku-Sihvosen mukaan kiinni opettaja-aineksesta. Sen sijaan hän uskoo, että ongelma on sosiokulttuurinen, yhteiskunnan rakennetekijöistä ja sosiaalisista tekijöistä riippuvainen. "Mitä ne sitten ovat, niitä pitäisi päästä selvittämään."
Oulun lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen viittaa asenteisiin.
"Vanhempien asenne ja tuki koulutusta kohtaan ratkaisee. Myös vanhempien omalla koulutustasolla on vaikutusta ja erityisesti äidin koulutustaso on ratkaiseva tekijä sille millaiset eväät lapsi saa kotoaan koulutaipaleelle", Kokkonen pohtii ja sanoo, että maaseudulla koulutustaso on alhaisempi, mikä heijastuu pohjoisen oppimistuloksiin.
Lääninsivistysneuvos korostaa myös maaseutukuntien taloudellista pohjaa.
"Köyhyys näkyy opetustoimeen resurssoinnissa. Opettajia on lomautettu, koulutoimenjohtajan virkoja lakkautettu ja koulujen sijaisista säästetään. Tämä ei voi olla näkymättä koulutuksen tasossa."
Pertti Kokkonen ja opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos ovat yhtä mieltä siitä, että koko koulutuksen pohja luodaan peruskoulussa. Lukiotuloksia vertailemalla asiaan on enää vaikea puuttua.
"Alueellinen voima lähtee varhaiskasvatuksesta eikä korkeakouluopiskelusta. Tämä perusasia on saatettava kuntoon", Kirsi Lindroos tähdentää.