Pääkirjoitus

Hei­koim­man etu ei saa unohtua päi­vä­hoi­dos­sa

Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä lasten päivähoitolaiksi.

Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä lasten päivähoitolaiksi. Se rajoittaisi subjektiivista oikeutta lasten päivähoitoon ja toisi muutoksia kotihoidon tukeen. Hallitus rajoittaisi subjektiivista oikeutta päivähoitopaikkaan osa-aikaiseksi silloin kun toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona perhevapaalla tai saavat kotihoidontukea.

Oikeus kokopäivähoitoon säilyisi edelleen niillä lapsilla, joiden vanhemmat ovat kotona työttömyyden tai sairauden takia. Lisäksi oikeus voitaisiin säilyttää, jos sille on sosiaaliset perusteet.

Päivähoitolain muutoksen taustalla on raha. Kuntaliiton mukaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen toisi kunnille 60 miljoonan euron vuosisäästöt. Arvio on vanha ja ehkä ylisuurikin, mutta joka tapauksessa muutoksessa puhutaan suurista summista.

Päivähoito-oikeuden säilyttämistä ajavat perustelevat kantaansa muun muassa lapsen edulla ja oikeuksilla.

Lasten puolesta toimivien kansalaisjärjestöjen mukaan 1990-luvun lama opetti lasten peruspalveluista säästämisen kostautuneen myöhemmin esimerkiksi mielenterveysongelmien ja lastensuojelun tarpeen kasvuna.

Hallituksen esityksestä keväällä annetuissa lausunnoissa kyseenalaistetaan arviot säästöistä.



Päivähoitolain muutoksen pitäisi tulla voimaan syksyllä. Eduskunnan on tarkoitus käsitellä se vielä ennen vaalikauden päättymistä. Ratkaisu ei ole päättäjille helppo. Jos päivähoito-oikeutta rajataan, pitää olla varma, että tavoiteltuja säästöjä myös syntyy. Ja samalla pitää olla varma, etteivät kaikkein heikoimmat eli lapset kärsi tai joudu eriarvoiseen asemaan. Jos niin käy, hinta on liian suuri.