Tärkeimpien virkistyskalastusjokien lupien myynnissä on ajauduttu ilmiriitaan Kuusamossa.
Oulanka- ja Kitkajoilla aiemmin ollut yhteislupa muuttuu ensi kesänä. Metsähallitus on lähtenyt omille teilleen ja irrottautunut alueen kalastuskuntien ja Kuusamon yhteisten vesien kalastuskunnan leiristä.
Metsähallitus ryhtyy myymään omia kalalupia Oulankajoen sille osalle, joka kulkee kansallispuistossa. Metsähallitus neuvotteli sopimuksesta Kallungin kalastuskunnan kanssa perjantaina. Neuvotteluissa Metsähallitusta edustaneen puistomestari Jorma Takalon mukaan yhteisluvasta päästiin sopuun.
Kuusamon suuri kalastuskunta yrittää paikata tilannetta sopimalla yhteisluvasta Liikasen kalastuskunnan kanssa. Yhteisten vesien kalastuskunnan osakkaat hyväksynevät lauantaina hoitokunnan esittämän sopimuksen. Yhteisluvalla voi kalastaa Oulankajoen alajuoksulla, Nurminiemen saaresta alaspäin sekä Kitkajoella. Kuusinkijoella yhteisten vesien kalastuskunnalla, Kuusamon yhteismetsällä ja Vuotungin kalastuskunnalla on myös sopimus.
Valtion ja kalastuskuntien teiden eroamisen on pelätty romuttavan koko jokikalastuksen. Kuusamon yhteisten vesien kalastuskunnan puheenjohtaja Kauko Törmänen arvioi, että käytännössä muutokset jäävät vähäiseksi. "Uskoisin, että lupien myyntiin tällä ei ole suurta vaikutusta. Meidän alueellahan ne varsinaiset herkkupaikat ovat", Törmänen sanoi.
Kalakanta on uhattuna
Metsähallitus perustelee Oulangan kansallispuiston erottamista omaksi lupa-alueekseen sillä, että se on huolissaan Oulankajoen taimenkannasta.
Puistojohtaja Matti Hovi sanoo, että viitteitä heikosta taimenkannasta ja siihen kohdistuvista uhista on saatu muun muassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemistä taimensiirroista Kiutankönkäällä.
Taimenta on nostettu könkään yli 1960-luvulta saakka. Aluksi siirrot teki Metsähallitus ja nyt niistä vastaa Rktl. Viime vuosina kutukaloja on nostettu Kiutakönkään yläpuolelle 50-100 kappaletta.
Metsähallituksen luvalla saa kalastaa suunnilleen puolikymmentä kilometriä Kiutakönkäästä alaspäin. Puiston alueella luovutaan kausiluvasta.
Sitä myydään perjantaina tehdyn sopimuksen mukaan enää Kallungin ja Liikasen asukkaille sekä kalastuskunnan osakkaille. Kiutakönkään yläosa rauhoitetaan myös kokonaan taimenen kalastukselta.
Kalastosta kahta tietoa
Matti Hovin mukaan tähän mennessä ei ole saatu oikein tietoa siitä, miltä jokiosuuksilta kalasaaliista nostetaan suurin osa.
"Tämän jälkeen tietoa alkaa olemaan, kun nähdään, kumpaa lupaa alkaa menemään enemmän." Metsähallituksessa epäillään kuitenkin sitä, että valtion tekemät linjauksetkaan eivät riitä turvaamaan taimenkantoja.
"En tiedä, onko meidän lupapolitiikka riittävä toimenpide. Jokialuetta jää ja Venäjän puolen kalastus on iso kysymys. Pitkällä aikavälillä Venäjän kalastus on saatava kuntoon. Yhteistyölle itäänpäin olisi tarvetta."
Yhteisten vesialueiden kalastuskunnalla ja Metsähallituksella on kokonaan toinen näkemys joen kalakannoista.
Yhteisten vesialueiden kalastuskunnan sihteeri Vilho Haataja kertoo, että kalastajilta tulleen palautteen mukaan muun muassa poikasia on kaikissa joissa runsaasti.
Hovin mukaan Metsähallituksen saaman palautteen perusteella nousukalaa on ollut viime vuosina entistä vähemmän.
"Poikasia saattaa olla jossakin kohtaan enemmän, mutta se on eri asia."