Ruotsin kruunun alakulo houkuttaa suomalaisia rakennusliikkeitä ostoksille naapurimaahan. Materiaalihinnat ovat laskeneet Ruotsissa niin laudan, betonin kuin metallituotteidenkin osalta.
Imu lahden taakse ei ole vaarantamassa suomalaisten materiaalitoimittajien olemassaoloa, mutta ruotsalaisfirmojen hetkellinen kilpailuetu on tosiasia.
"Kruunun devalvaatio on vienyt siihen tilanteeseen, että voidaan puhua selvästä siirtymisestä ruotsalaisiin alihankkijoihin materiaalitilauksissa. Tarkkoja lukuja on vaikea sanoa, koska tilanne elää koko ajan. Baltiakin kiinnostaa hankinta-alueena juuri nyt", arvioi Rakennusteollisuus ry:n puheenjohtaja ja NCC:n toimitusjohtaja Timo U. Korhonen.
Sama mielikuva on YIT:n Suomen rakentamispalvelujen toimialajohtajalla Tero Kiviniemellä. "Ruotsin hinnat ovat laskeneet reippaasti. Erityisesti pienet tuottajat ovat edullisia. Hankimme naapurista konepajatuotteita, liitososia ja puutavaraa sekä tiiltäkin."
Kolmas yleispohjoismaalainen rakentaja Skanska on arvioissaan hieman varovaisempi. "Seuraamme asiaa mielenkiinnolla. Merkittävää muutosta ei vielä ole tapahtunut. Laskemme kuljetuskustannukset isoksi tekijäksi, joten se pienentää Ruotsin vetoa. Elokuu voi toki kasvattaa länsinaapurin houkuttavuutta", sanoo Skanskan hankintajohtaja Kristiina Nieminen.
Kilpailuetu ei kestäne kauaa
Suomalaiset rakennusmateriaalin jakelijat ovat perinteisesti onnistuneet rutistamaan omat hintansa varsin kilpailukykyisiksi.
"Vaikka lähialueita seurataan tiiviisti, yli 90 prosenttia materiaalista tulee edelleen kotimaasta", YIT:n Kiviniemi kertoo.
Materiaalimarkkinat elävät tiukasti hetkessä, joten muutokset kilpailukyvyssä näkyvät vauhdilla.
Esimerkiksi suomalaisfirmojen tavaravienti Ruotsiin on nyt jäissä. NCC:n Korhonen pitää kuitenkin mahdollisena, että ruotsalaistuottajien kissanpäivät voivat jäädä lyhyiksi.
"Kurssimuutokset auttavat heitä, mutta eivät heilauta rakenteellisesti tilannetta kovinkaan paljoa. Suomen on haettava kilpailuedut muualta kuin valuutasta. Tiedon parempi johtaminen toisi meidän tilausketjuun täsmällisyyttä. Näin vältyttäisiin informaatiokatkoilta, jotka voivat tuoda hukkamateriaalia tai hidastuttaa hankintojen toteutumista."
Timo U. Korhonen muistuttelee suomalaistuottajia kasvuedellytyksistä. "Jatkossa suomalaiset voivat toimittaa tuotteitaan ulkomaille. Suhteet meillä on olemassa, jos apua levikkityöhön tarvitaan."
Sopimusajat ovat lyhentyneet
Rakennusalan sopimuskäytännöt heilahtelevat hintojen mukana. Eri materiaalien välillä on myös selviä eroja.
Epävarmuus rakentamisen näkymissä ja voimakkaasti elävä hintatilanne on aiheuttanut sen, että sopimussuhteet ovat typistyneet poikkeuksellisen lyhyiksi.
"Betonielementeissä on jo näkynyt selvästi se, että hankintamme ovat lyhyempiaikaisia. Näin joudutaan toimimaan laskevassa markkinatilanteessa. Olisi hankala nähdä 10 kuukauden päähän, mikä on sen hetkinen hinta. Tilanne elää niin voimakkaasti", kuvaa Skanskan Kristiina Nieminen.
"Tällä hetkellä hankintoja ei sidota vuosisopimuksiin. Ruotsin markkinat ovat siitä helppo toimintakenttä, että siellä voi tehdä sopimuksia hyvin samanlaisella kulttuurilla kuin Suomessa. Hekin ymmärtävät tilanteen", YIT:n Kiviniemi mainitsee.