Heik­ki­sen mo­ni­puo­li­nen si­sa­rus­pa­ri on tuttu näky yleis­ur­hei­lu­ken­til­lä – Elina kävelee pi­ka­vauh­tia, Joni taitaa kym­me­nen lajia

Oulun Pyrinnön kymmenottelija Joni Heikkinen ja kävelijä Elina Heikkinen aikovat ottaa tänä kesänä jälleen uuden askeleen eteenpäin urallaan.

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Heikkisen sisarukset tietävät, että heidän lajivalintansa ovat harvinaiset. Elina Heikkinen, 21, on kävelijä, Joni Heikkinen, 18, kymmenottelija.

Miten sujuisi kymmenottelijalta kilpakävely?

– Ehkä, jos menisin erittäin hitaasti, voisin pysyä kilpailussa mukana, Joni Heikkinen sanoo.

Miten onnistuisi kilpakävelijältä ottelu?

– Olen joskus kilpaillut viisiottelussa. Seitsenottelussa jossain lajeissa tulisi varmaankin hankaluuksia, ainakin keihäässä ja korkeu-dessa, Elina Heikkinen toteaa.

Vastaukset ovat konditionaalissa sen vuoksi, että yleisurheilevat Heikkisen sisarukset saavat edelleen rauhassa keskittyä omiin lajeihinsa. Joni Heikkinen, 18, on Suomen lahjakkaimpia kymmenottelijoita. Elina Heikkinen, 21, kuuluu parhaimmistoon kilpakävelyssä.

Oulun Pyrintöä edustavat sisarukset eivät kiistä asiaa: heidän lajivalintansa eivät ole perinteisimmät, pikemminkin perin harvinaiset. Suurimman osan monipuolisuus ei riitä kymmenotteluun, harva puolestaan kokee kävelyn omimmaksi lajikseen.

– Kävin lapsena kaikki mahdolliset lajit läpi ja pärjäsin monissa. Siitä tuli tavallaan tapa. Ei minua mitenkään erityisesti ohjattu ottelijaksi, Joni Heikkinen toteaa.

Elina Heikkinen kilpaili aikaisemmin myös 1 500 metrin ja 3 000 metrin juoksijana. Lopullisen lajivalinnan hän teki vasta muutama vuosi sitten.

– Aluksi harrastin monipuolisesti kaikkia lajeja, mutta kestävyyspohja oli vahvuuteni. Sitten kävely vei lopulta voiton juoksusta.

Sisarukset siristävät silmiään, sillä aurinko helottaa lämpimästi suoraan kohti. Heikkiset istuvat Raatissa jalkapalloilijoiden vaihtopenkillä, mutta normaalisti heidät on luotu liikkumaan.

Heikkiset asuivat ensin Iinatissa, nyt Kiulukankaalla, mutta yksi asia on pysynyt samana: he ovat liikkuneet aina pyöräillen paikasta toiseen. Iinatista oli Raattiin kymmenen kilometrin matka ja Ouluhalliin muutaman kilometrin lyhyempi.

Toisin kuin monia muita lapsia, Heikkisiä ei ole kuskattu harjoituksiin.

– Olemme tottuneet pyöräilemään. Säällä kuin säällä.

Omaehtoinen liikkuminen on ollut yksi pohja, jonka päälle on voinut rakentaa, kun kymmenottelija ja kävelijä ovat edenneet kohti Suomen kärkeä. Kaksikolla on ikäeroa kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta, mutta lapsuudesta on paljon yhteisiä muistoja.

– Olemme pienestä asti leikkineet ja liikkuneet yhdessä.

Käännetään keskustelu hetkeksi pelkästään otteluun. Joni Heikkinen otteli viime vuonna 19-vuotiaiden SM-hopeaa pistemäärällä 6 294. Lisäksi hän debytoi Kalevan kisoissa – monipuolisuusihmeen lajina oli tosin kolmiloikka.

Ottelijan kilpailukalenteri ei voi pullistella päälajin tapahtumista. Pyrintöläisen kauden ohjelmassa ovat PM-katsastus Kangasalla, mahdolliset PM-kisat sekä SM-kotikisat.

– Tavoitteeni on ainakin parantaa ennätystäni niin, että se on toivottavasti lähempänä 7 000 pistettä.

Ylimääräinen tavoite, unelmatapauksessa, olisi selviytyminen Tampereelle alle 20-vuotiaiden MM-kisoihin. Tulosraja on hurja 7 200, mutta jos kukaan suomalainen ei riko sitä, isäntämaa voi nimetä lajiin 6 950 pistettä otelleen urheilijan.

Joka tapauksessa Heikkiselle on luvassa uusi ennätys, sillä hän on talven aikana ottanut esimerkiksi seiväshypyssä valtavan harppauksen. Kas näin talven aikana: 350, 360, 390, 400...

Mutta kymmenottelussa mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

– Huippuonnistumiseen tarvitaan kaksi täydellistä päivää. Onhan se uuvuttava laji. Sitä on vaikea kuvailla tai selittää... se pitäisi itse kokea.

Ei kiitos, sanoo suurin osa ihmisistä. Ei vain kykene.

Sen sijaan suurin osa pystyy kävelemään. Kun käveleminen muuttuu kilpakävelyksi, lähes kaikki putoavat kyydistä pois.

Kun Elina Heikkinen kävelee talvella esimerkiksi Raksilan kuntosalin juoksumatolla, hän saa ihmettelyä osakseen vauhtinsa vuoksi. Kilometrivauhdin voi laskea ensi kauden tavoitteesta: kymmenen kilometriä alle 50 minuutin.

– Se on ihan realistinen tavoite, sillä pääsin sen alle jo talvella treenissä. Koska kestävyyteni on hyvä, 20 kilometriä on matkana parempi. Siihen tarvitaan kuitenkin hyvät pohjat ensin.

Kävelijä hiihti talvella noin 1 100 kilometriä vapaalla tyylillä. Kävely, pyöräily ja hiihto: kuinka paljon kävelijä juoksee?

– Aamulenkit teen aina juoksemalla.