Matti Heikkinen oli oma analyyttinen itsensä, vaikka Oslon maailmanmestaruus vaihtui Val di Fiemmessä 12. sijaan. Tunnekuohun aika oli myöhemmin.
- Tätä täytyy vielä pureskella, hän tuumasi.
Hän ei osannut nopeasti 15 kilometrin kisan jälkeen analysoida, miksi hiihto ei alkanut pyöriä sillä vauhdilla kuin oli tarkoitus. Yksi merkki parhaan päivän karkaamisesta oli se, että Heikkisen päässä pyöri epäolennaisuuksia.
- Kun hiihdetään äärirajoilla ja kovaa, pystyy keskittymään vain kivun sietämiseen. Tänään ei ollut tasapainoista suorittamista.
- Kun kroppa ei toimi, ei ole mitään sellaista asiaa, jolla se saataisiin kisan aikana toimimaan. Tiesin jo neljän kilometrin kohdalla, etten tänään taistele mitalista.
Heikkisen, 29, uralle on tunnusomaista, että hyvän ja huonon päivän ero voi olla minuutteja lopputuloksessa.
Keskinkertainen työpäivä jätti Heikkisen minuutin ja 40 sekunnin päähän mestari Petter Northugista.
Heikkinen uskoo, ettei ole hiihtänyt vielä kauden parasta kisaansa. Runsaan viikon kuluttua siihen olisi oivallinen sauma.
- Salpausselän 15 kilometriä perinteisellä kiehtoo.