Liiga: Ilves rökitti Kärpät Rak­si­las­sa

Koronatilanne Oulussa: Miksi kou­lu­al­tis­tuk­set eivät enää johda ka­ran­tee­niin?

Heikki on täällä taas! Ou­lu­lai­sil­le tuttu höy­ry­ve­tu­ri puhisi ase­mal­le ja vihelsi ko­meas­ti pilliin

Höyryveturi Hv3 numero 995 viheltää ylimääräisen kerran pilliin saapuessaan Oulun rautatieasemalle tiistaina iltapäivällä.

Juna saapui Ouluun höyrypilven saattelemana. "Oppipoikana" museoveturia kuljettava Nikolas Lintulaakso ajaa päivätyönään tavallisia junia. Tapani Laaksomies esittelee veturin uunia. Halkoja varten junan mukana kulkee halkovaunu.
Juna saapui Ouluun höyrypilven saattelemana.
Juna saapui Ouluun höyrypilven saattelemana.
Kuva: Matti R‰ty

Höyryveturi Hv3 numero 995 viheltää ylimääräisen kerran pilliin saapuessaan Oulun rautatieasemalle tiistaina iltapäivällä.

Ilmassa on nostalgiaa.

On kulunut 13 vuotta siitä, kun nosturi heilautti vuosikymmeniä muistomerkkinä seisseen ruosteisen höyryveturin lavetin kyytiin Oulun rata-aukiolta.

Tuolloin moni tuskin uskoi enää koskaan näkevänsä veturin jyskyttävän täysissä voimissaan Oulun rautatieaseman ykkösraiteelle, vain muutamien kymmenien metrien päähän entisestä paikastaan.

Mutta siinä se nyt on.

Enää ole enää tietoa ruostekuorrutuksesta tai rikki kivitetyistä ikkunoista. Siitä on kiittäminen ohjaamosta ulos hyppäävää haalaripukuista Tapani Laaksomiestä, joka kelkkoi veturin tallilleen ja käytti tuhansia tunteja sen entisöintiin.

Videolla ollaan höyryveturi Heikin kyydissä Vaalasta Ouluun.
Video: JUKKA-PEKKA MOILANEN

Kolme tuntia aiemmin paloauto on juuri peruuttanut Vaalan rautatieaseman laiturille. Se on valmis juottamaan veturille säiliöllisen vettä. Sille ei ole kuitenkaan lopulta tarvetta.

– Saatiin jo Kontiomäestä, Laaksomies huikkaa ja palomies pääsee ottamaan kuvia komeasta junavanhuksesta.

Muitakin kiinnostuneita asemalle on saapunut. Rivissä on noin parikymmentä kamerakännykkää. 

– Sehän viheltää kuin ennen vanhaan, joku kommentoi.

Halkoja varten junan mukana kulkee halkovaunu.
Halkoja varten junan mukana kulkee halkovaunu.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

"Heikki" on ainoa liikennekelpoinen Hv3-sarjan veturi Suomessa. Se on myös ainoa käyttökuntoinen halkopolttoinen henkilöliikenneveturi koko Euroopassa.

Halkojen vuoksi Vaalaan onkin suunniteltu pidempi pysähdys. Aamulla Nurmeksessa ladattu lasti on huvennut vähiin.

Veturin perässä olevasta halkovaunusta kelkotaan halkoja tenderin päällä olevaan häkkiin. Työ sujuu ketjussa: yksi pudottaa halot halkovaunusta maahan, toinen nostaa ne ylös veturiin ja kolmas latoo ne vaunuun. Muutama muu huilii, mutta vain siksi, että jaksaisi pian vaihtaa paikkaa.

Samaan aikaan veturin toisella puolella Lasse Tauriainen häärii öljykannun kanssa. 

– Voiteluhuolto pitää tehdä 50–100 kilometrin välein. Tässä on liukulaakerit eli metalli on metallia vasten, joten öljyä pitää olla koko ajan, Tauriainen selittää. 

"Oppipoikana" museoveturia kuljettava Nikolas Lintulaakso ajaa päivätyönään tavallisia junia.
"Oppipoikana" museoveturia kuljettava Nikolas Lintulaakso ajaa päivätyönään tavallisia junia.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Vajaan tunnin pysähdyksen jälkeen kaikki on valmista matkan jatkumiseen. Veturi päästää ilmoille kunnon höyryt, ja ohjaimissa oleva veturinkuljettaja Nikolas Lintulaakso vetäisee katossa olevasta vivusta. Pilli viheltää ja juna lähtee yllättävän pehmeästi liikkeelle. 

Höyryveturi vetää perässään viittä vaunua: halkovaunua, kolmea matkustajavaunua ja makuuvaunua. 

Matkustajavaunuihin on levittäytynyt vajaan 30 henkilön porukka pääasiassa saksalaisia turisteja. Junan kanttiinista löytyvä Anne Teirisalo tietää, että saksalaisten junaturistien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. 

Nyt ryhmä on tilannut suomalaisen junaelämyksen, ja Ouluun asti juna toimii tilausjunana. Keskiviikkona myös muut pääsevät kyytiin, kun juna jatkaa Tornioon ja takaisin. 

Turistikonnariksi itseään tituleeraava Hemmo Leinonen viihdyttää matkustajia ja jutustelee heidän kanssaan. Hän tietää kertoa, että kyydissä olevat junaturistit ovat innokkaita junaharrastajia ja he tuntevat Suomen historiaa. Onpa joku lukemassa Mannerheimin elämäkertaa.

Riemukas paluu Ouluun

Tapani Laaksomies esittelee veturin uunia.
Tapani Laaksomies esittelee veturin uunia.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Ylhäällä veturissa Elmeri Leinonen on tehnyt täyden päivätyön. Kaminan luukku paukahtelee tasaiseen tahtiin, kun hän pukkaa halkoa sisään jatkuvalla syötöllä. 

Vasta lähempänä Oulua Leinonen saa huokaista. 

– Perässä olevat vaunut työntävät nyt veturia edellään, joten se menee nyt vähän niin kuin vapaalla, Ekiksi itsensä esittelevä mies kertoo istahtaessaan halkopinon päälle.

On aika hengähtää. Tuuli tuivertaa hiuksissa ja maalaismaisemassa voi kuvitella olevansa kotimaisessa elokuvassa. Hiljalleen Muhoksen pellot vaihtuvat metsiksi ja lopulta Oulun ensimmäiset lähiöt vilahtelevat puiden lomasta.

Tapani Laaksomies hyppää itse ajan paikalle. Jo Vaalassa hän kertoi, että haluaa itse ohjata veturin Oulun asemalle, josta hän aikoinaan haki sen kunnostettavaksi.

Asemalla on suorastaan urheilujuhlan tuntua. Ihmiset piirittävät junan henkilökuntaa kysymysten kanssa ja videokuvaavat veturia, joka puhkuu vielä viimeisiä höyryjä. 

Heikki teki onnistuneen paluun Ouluun.  

Katso kuvagalleria höyryveturin matkasta!

Oulun rautatieasemalla oli runsaasti ihmisiä, kun höyryveturi Hv3 numero 995 saapui Oulun asemalle tiistaina.
Video: Heikki Uusitalo

Höyryveturi Hv3 nro 995

Valmistui Lokomon tehtaalla Tampereella jatkosodan syttyessä 1941. 

Veturia käytettiin pääasiassa pika- ja henkilöjunissa aina vuoteen 1966 saakka. Veturi oli käytössä ainoastaan 26 vuotta, mikä on lyhyt aika höyryveturille. 

Vuosikymmenen varikolla seisonut veturi tuotiin vuonna 1978 kunnostettavaksi muistomerkiksi Ouluun.

VR myi romutettavaksi aiotun muistomerkkiveturin museojunaliikennöitsijä Höyryraide Oy:lle. Veturia kunnostettiin Suolahdessa vuosina 2004-2011. Liikennöinti kunnostetulla veturilla alkoi vuonna 2011.

Veturi on ainoa käyttökuntoinen halkopolttoinen henkilöliikenneveturi koko euroopassa.

Sadan kilometrin matkalla veturi syö noin 8 mottia halkoja. 

Hv3-vetureita rakennettiin yhteensä 24 kappaletta. Niistä 995:n lisäksi on jäljellä enää kaksi veturia: numero 781 Keravan asemalla muistomerkkinä ja Hv3 nro 998 Haapamäen Höyryveturipuistossa.

Lähde: Höyryraide Oy, Kalevan arkisto