Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Oulun Heikinharjussa on ruuhkaantunut kesän aikana pahoin, sillä maahanmuuttajien määrä on kasvanut jatkuvasti.
Turvapaikanhakijoita pyrkii keskukseen useammin kuin heitä pystytään sijoittamaan ja Oulussa vastaanottokeskus on lisännyt paikkamäärää 50 hengellä. Myös alaikäisten ryhmäperhekotia on laajennettu lomakautena kahteen otteeseen.
Oulun vastaanottokeskus on tällä haavaa 150-petinen ja alaikäisille paikkoja on 57. Heikinharjun vastaanottokeskuksen johtaja KatjaKolehmainen on huolissaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta.
"Tulijamäärä voi ensi vuoteen mennessä jopa kaksinkertaistua", Kolehmainen toteaa.
Monista muista kunnista poiketen turvapaikan saaneiden jatkosijoitus sujuu Oulussa kohtuullisen hyvin. Tällä hetkellä uutta kotikuntaa odottaa 10 vierasmaalaista Oulussa.
Kolehmaisen mukaan jatkosijoitus keskuksesta kuntalaiseksi kestää keskimäärin kaksi kuukautta. Ouluun tulevat turvapaikanhakijat ovat pääasiassa Somaliasta, Irakista ja Afganistanista.
"Heikinharjussa vastaanotosta huolehtii 32 työntekijää. Pisimmillään tukiasunnossa on viivytty 2,5 vuotta", Kolehmainen kertoo.
Viime vuodelle tyypillistä on, että alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrät ovat lisääntyneet. Perheyhmäkoteihin nuoria pystytään ottamaan kerrallaan vain 24. Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisen periaate oikeuttaa myös muiden perheenjäsenten oleskeluluvan anomiseen.
Kun astuu Heikinharjun perheryhmäkotiin, tietää heti, että nuoret ovat onnellisia silloin, kun heidän ydinperhettään ei ole määritelty kapeasti. Afrikkalaisen Noran läheisiin lasketaan kaikki 23 kanssaeläjää ja henkilökunta, joita kohtaan hän on sisarellinen. Henkilökunta tukee koulutuksen ja yhteisöllisyyden välistä veljeyttä, sillä sopeutuminen vaatii kieliopintoja ja tapakulttuurin käytännön tarkkailua.
"Täällä viettämäni aika on ollut loistava, jossa saa suojan, rauhallisen nukkumapaikan ja ruokaa. Opiskelemme myös koko ajan", 16-vuotta täyttävä Omar kertoo.
Suomen pakolaiskiintiö vuodessa 750
Suomen pakolaiskiintiö on tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista. Heidän lisäkseen Suomeen saapuu vuosittain hieman yli 1 400 turvapaikanhakijaa. Hakijoista noin 210 on alaikäistä ja heistä 80:lle on myönnetty kuntalaisen asema. Tukiasumisyksikössä asuminen on itsenäistä, mutta heidän tukitarpeensa on räätälöity sairaanhoitajien ja ohjaajien kesken.
Valtakunnallisesti pakolaisten kuntapaikkoja ei ole riittävästi. Sisäasiainministeriö on käynnistämässä yhdessä TE-keskusten ja kuntien kanssa neuvottelut sijoituspaikkojen lisäämiseksi.
"Pohjois-Pohjanmaalla turvapaikanhakijoista suurin osa sijoittuu Ouluun ja Raaheen. Paikkoja kaivataan lisää jälleen ja niiden saavuttamiseksi TE-keskus toivoo kuntien kantavan neuvotteluissa humaritääristä vastuuta" Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen osastopäällikkö Maire Mäki toteaa.
Kunnat kotoutumisesta huolissaan
Kunnat eivät suhtaudu kovin myönteisesti maahanmuuttajien vastaanottamiseen, sillä uusista kuntalaisista maksettavaa noin 1 900 euron valtionosuutta ei pidetä riittävänä.
Kolehmaisen mielestä yhteistyö kiintiöpakolaisten osalta ontuu. Valtio on sitoutunut vastaanottamaan kiintiöpakolaisia, mutta kunnat eivät toteuta sitoumuksen käytäntöä.
"Rovaniemelle avataan uusi 24-paikkainen tukikeskus syksyn aikana. Sen henkilökunnan rekrytointi on jo aloitettu", Kolemainen toteaa.