Heikentyneet talousnäkymät vähentävät valtion verotuloja. Tämän vuoksi valtion lainataakkaa aiotaan lyhentää tänä vuonna 4 870 miljoonaa markkaa (819 miljoonaa euroa) suunniteltua vähemmän.
Velan nettokuoletukset ovat tänä vuonna siten noin 16,2 miljardia markkaa (noin 2,72 miljardia euroa).
Hallitus pääsi keskiviikkoaamuna yksimielisyteen kuluvan vuoden toisen lisätalousarvioesityksen sisällöstä. Esitys noudattelee jokseenkin tarkalleen valtiovarainministeriön ehdotusta.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) mukaan verotulojen heikkeneminen alkoi näkyä heinäkuussa. Asia oli tiedossa jo budjettiriihen aikana. Näin ollen tulojen vähennys on otettu huomioon ensi vuoden budjetissa.
Määrärahojen kohdalla suurimmat muutokset ovat syntyneet EU:sta saatavien tulojen maksatusaikataulujen muutoksista ja erilaisten menoarvioiden tarkentumisesta.
Euron vahvistuminen supistaa valtion valuuttamääräisen velan korkomenoja 272 miljoonalla markalla.
Lisätalousarvioesityksen menolisäykset ja -vähennykset vastaavat miltei tarkalleen toisiaan. Menot lisääntyvät nettomääräisesti vain noin seitsemällä miljoonalla markalla.
Veroja arvioidaan kertyvän tänä vuonna 4 470 miljoonaa markkaa (752 miljoonaa euroa) ennustettua vähemmän. Tulo- ja varallisuusveron arvioidaan supistuvan noin 3,5 miljardia markkaa.
Tästä runsaat 2,5 miljardia on yritysten heikentyneestä kannattavuudesta aiheutuvaa yhteisöveroarvion alentumista. Henkilöverotuksen tuoton puolestaan arvioidaan alenevan valtion ja kuntien välisen jako-osuuden muutoksen vuoksi vajaat miljardi markkaa.
Arvonlisäveron tuotto jää 1,25 miljardia markkaa ja alkoholijuomaveron 150 miljoonaa markkaa arvioitua alhaisemmaksi. Korkotulojen lähdeveron tuoton arvioidaan kertymätietojen perusteella nousevan aiemmin arvioidusta 240 miljoonaa markkaa.
Perintö- ja lahjaveron tuotto kasvaa 150 miljoonaa markkaa. Sekalaisten tulojen arvioidaan vähenevän aiemmin arvioidusta nettomääräisesti 440 miljoonaa markkaa.
Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta saatavien tulojen arvioita vähennetään yhteensä 787 miljoonaa markkaa rakennerahasto-ohjelmien odotettua hitaammin toteutuneiden maksatusten vuoksi.
Työmarkkinatukimenojen arviota alennetaan 300 miljoonalla markalla, sillä tuen saajia on aiemmin arvioitua vähemmän. Hallitus esittää myönnettäväksi 100 miljoonaa markkaa kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden tuotannon ylläpitämiseksi sekä toimintaedellytysten turvaamiseksi tehtäviin puolustusvoimien hankintoihin.
Eri hallinnonalojen ostamien tavaroiden ja palvelujen sisältämän arvonlisäveron maksamiseen esitetään 350 miljoonan markan lisäystä. EU:n viime vuoden budjetin ylijäämä on otettu huomioon unionin tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa. Siksi Suomen maksut EU:lle supistuvat 450 miljoonalla markalla.