Jokainen on joskus kuullut varoituksia siitä, että näkö heikkenee, jos lukee hämärässä.
Väite on palturia. Silmät eivät mene pilalle, vaikka tihrustaisi kirjaa kynttilän valossa, mutta hämärässä lukeminen rasittaa silmiä enemmän kuin valoisassa, ja siitä voi saada päänsärkyä.
Näkövammaisten keskusliiton verkkosivuilla (www.nkl.fi) kumotaan monia muitakin sitkeässä eläviä myyttejä, jotka liittyvät näkemiseen.
Selällään lukeminen ei aiheuta taittovirhettä. Niska ja hartiat voivat kipeytyä, varsinkin jos kirja painaa kuin tiiliskivi, mutta sillä ei ole mitään tekemistä näön kanssa.
Silmälasien käyttäminen ei heikennä jäljellä olevaa näköä. Tutkijat ovat tosin kiistelleet siitä, vaikuttaako silmälasien käyttö likinäön etenemiseen.
Jos väite olisi totta, siitä olisi jo saatu tutkimustietoa, mutta sellaista ei ole.
Television tai tietokoneen ruudun tuijottaminen ei lisää silmänpainetaudin eli glaukooman riskiä. Tietokoneella työskentely voi tosin kuivattaa silmiä, mutta se on eri juttu. Kuivuminen johtuu siitä, ettei silmiä räpytetä riittävästi. Myös kuiva huoneilma ja ilmastointi altistavat silmien kuivumiselle.
C- ja E-vitamiini, beetakaroteeni ja sinkki voivat tutkimusten mukaan hidastaa silmänpohjan verkkokalvon rappeutumista. Siksi on tärkeää syödä runsaasti vihanneksia ja hedelmiä ja välttää tupakointia.
Silmänpaine voi olla kohonnut ilman, että sitä voi mitenkään tuntea. Kohonnut silmänpaine voi vaurioittaa näköhermoa, ja siksi on tärkeää mittauttaa paine säännöllisesti silmälääkärillä tai optikolla.
Glaukooman hoitoa ja seurantaa jatketaan yleensä koko loppuiän. Glaukoomaa hoidetaan silmänpainetta alentavilla tipoilla sekä laserhoidoilla ja leikkauksilla.
