Vihreässä liitossa on europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr.) mielestä puoluejohdon ja kentän välillä ”kuilu”.
Hän viittaa siihen, että puolueen puheenjohtaja Osmo Soininvaara pitäisi vihreät hallituksessa myönteisen ydinvoimapäätöksen jälkeenkin. Myös entinen puheenjohtaja Pekka Sauri kannattaa hallituksessa pysymistä. Suuri osa vihreiden aktiiveista on kyselyjen mukaan opposition kannalla.
”Soininvaaran ja Saurin lausunnot osoittavat jossain määrin, että he eivät ole viime aikoina miettineet perusasioita”, Hautala laukoo.
Vihreät eivät voi jäädä Hautalan mielestä ydinvoimaa edistävään hallitukseen. ”Jossain täytyy olla raja. Vihreät ovat itse tehneet ydinvoimasta itselleen tärkeän kysymyksen ja mielestäni hyvistä syistä.”
Vihreiden entinen puheenjohtaja Hautala myöntää puntaroineensa asiaa. ”En saa millään ohjelmoitua itseäni ajattelemaan toisella tavalla, vaikka kuinka yrittäisin.”
Hautala tyrmää tulkinnat, että vihreät marginalisoisivat itsensä ja osoittaisivat olevansa yhden asian liike. Hän pitää outona, että Soininvaara näyttää ajattelevan tähän suuntaan.
Soininvaaran luottamus kyseessä
Vihreiden eduskuntaryhmä ja puoluevaltuuskunta kokoontuvat ensi sunnuntaina Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen pohtimaan, miten ydinvoimapäätöksen jälkeen toimitaan. Hautala uskoo enemmistön vihreistä olevan valmiita oppositioon.
Hautalan mukaan tilanne ei ole silloin puheenjohtajan kannalta kiva. ”Se on luottamuskysymys puheenjohtajalle. Tietenkin riippuu siitäkin, miten tiukasti Soininvaara pysyy kannassaan.”
Hän ei usko tilanteen menevän välttämättä niin umpisolmuun, että puheenjohtaja joutuisi eroamaan. ”Se riippuu puheenjohtajan sopeutumiskyvystä eli miten nopeasti hän ymmärtää tilanteen.”
Äänestyksessä paljon pelissä
”Hyvin tiukaksi se menee, mutta en pidä mitenkään mahdottomana, että eduskunta kaataisi ydinvoiman”, Hautala arvelee voimasuhteita maanantaina.
Hän muistelee, että vuoden 1993 ydinvoimaäänestyksen lopputulos oli loppuun asti vaikeasti ennakoitavissa. Silloin nykyinen Euroopan parlamentin jäsen vaikutti Suomen eduskunnassa.
”Tässä äänestyksessä on vielä enemmän pelissä”, Hautala arvioi.
Hän muistuttaa, että hallitus esitti tällä kertaa kaksi mallia energiastrategiaksi. Edellisellä kerralla hallituksella ei ollut skenaariota eikä vaihtoehtoja tarjottavana.
Hautalaa häiritsee suomalaisen energiapolitiikan poukkoilu. ”Kuvittelin edellisen äänestyksen jälkeen, että ydinvoima hylätään lopullisesti ja ryhdytään miettimään energiapolitiikkaa toiselta pohjalta.”
Hautala muistelee silloisen oppositiojohtajan Paavo Lipposen (sd.) vakuuttaneen, että kielteinen päätös otetaan vakavasti. Lipponen äänesti silloin ydinvoimaa vastaan.
Hautala puolustaa eduskunnan oikeutta ratkaista ydinvoiman lisärakentaminen. Muiden energiamuotojen osalta kansanedustajat eivät samalla tavalla pääsee tekemään linjauksia.
Hautala kaipaakin, että energiamuodoista voitaisiin päättää kokonaisvaltaisemmin.
”Energiapolitiikka on niin keskeinen politiikan lohko, joten demokraattisesti valittujen päättäjien on tehtävä tärkeimmät linjaukset. Poliittista ohjausta tarvitaan, vaikka energiamarkkinat ovat vapautumassa.”
Energiapolitiikkaa voitaisiin demokratisoida Hautalan mielestä nykyistä enemmän. Hänen mielestään energialinjauksista pitäisi järjestää neuvoa-antava kansanäänestys.
Ydinvoimasta luovuttava kokonaan
Hautalan mielestä ydinvoiman hylkäävän päätöksen jälkeen ydinvoima olisi lopullisesti haudattava. Silloin hänen mielestään olisi ryhdyttävä keskustelemaan Suomen ydinvoiman alasajon aikataulusta.
Hautala hakisi mallia Saksasta, jossa valtio ja teollisuus ovat sopineet ydinvoimasta luopumisen aikataulusta.
”Saksassa suuri osa teollisuudesta näyttää hyväksyvän sopimuksen eikä siihen liity valtavia korvausvelvoitteita valtiolle. Kyse on pitkän aikavälin määrätietoisesta toiminnasta.”
Teollisuudelle päätös olisi ainoastaan optio
Hautalan mielestä eduskunta on laitettu hyvin vakavan päätöksen eteen, jolla ei ole täyttä katetta.
”Energiayhtiöiden useat johtajat myöntävät, ettei ydinvoiman rakentaminen ole mitenkään selvä, vaikka myönteinen periaatepäätös eduskunnalta nyt heltiäisi.”
Periaatepäätös raukeaa, jos ydinvoimalaitosyksikön rakentamislupaa ei ole haettu viimeistään viiden vuoden kuluessa siitä, kun eduskunta on hyväksynyt periaatepäätöksen.
Teollisuus tekee lopullisen rakentamispäätöksen, kun yksikön rakentamisen rahoitus, kannattavuus ja markkinaolosuhteet on arvioitu.
Teollisuuden Voimalle myönteinen päätös olisi vain optio rakentamiseen.
Suomen päätös satsata ydinvoimaan virittäisi Hautalan mukaan muualla keskustelun ydinvoiman uudelleen tulemisesta. Hän nimeää Britannian maaksi, johon Suomen myönteisellä päätöksellä saattaa olla vaikutusta.
