Ihmeiden aika ei ole vielä ohi. Suomalaisten humalajuominen on vähentynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuore selvitys vahvistaa tiedon käänteestä. Viinan kanssa läträilyyn on tullut kaivattua ryhtiä. Lähes puoli vuosisataa tehty seuranta osoittaa, että ensimmäisen kerran seurantajakson aikana humalaan juominen on vähentynyt.
Alkoholin kokonaiskulutuksen kääntyminen laskuun oli nähtävissä jo vuonna 2008. Humalajuomisen väheneminen puolestaan näkyy viiveellä vuoden 2016 tuloksissa. THL on kartoittanut juomatapoja kahdeksan vuoden välein vuodesta 1968 lähtien.
Alkoholin kulutuksen laskua ja juopottelun vähenemistä voi pitää historiallisena ilmiönä. Kieltolain jälkeisestä ajasta lähtien alkoholin kulutus on ollut kasvava ilmiö. Poikkeus ovat 1990-luvun lamavuodet ja vuoden 2008 jälkeinen aika, jolloin kokonaiskulutus on laskenut. Parin viime vuoden aikana laskeva kehitys on tasaantunut.
Alkoholinkulutuksen raju kasvu ja humalajuominen ajoittuvat 1970-luvulle. Keskioluen myynnin salliminen ruokakaupoissa, voimakas kaupungistuminen ja muuttoliike lisäsivät kulutusta, kun sosiaalinen kontrolli väheni.
Väljentyneet asenteet heijastuvat naisten humalajuomisen huomattavana lisääntymisenä 2000-luvun alkuun asti, kun miesten humalajuominen yleistyi vain vähän. Silti miehet juovat itsensä päihdyksiin useammin kuin naiset. Parin vuoden takainen koululaiskysely puolestaan tiesi, että raittiiden nuorten määrä on ilahduttavasti kasvanut.
Suomalainen juo yleensä kotona tai ollessaan kylässä. Oluen tai viinin käyttäminen ruokajuomana on harvinaista, mutta ei poissuljettua.
Vaikka alkoholin käyttö on siistiytynyt, liiallisesta alkoholinkäytöstä seuraa terveydellisiä haittoja, toikkarointia ja tapaturmia. Juominen vaikuttaa myös kotioloihin, parisuhteeseen ja ystäväpiiriin.
Lapset pelkäävät humalaisia vanhempiaan ja ystävät karttavat lähtemästä ulos aina lärvit vetävän kaverin kanssa. Humalajuomisen yhteydet sairaalahoitoihin, kohonneeseen kuolleisuuteen ja masennusoireisiin ovat kiistattomat.
Juomatavat poikkeavat suuresti Euroopassa. Pohjoismaissa juodaan harvemmin, mutta kerralla enemmän. Etelä-Euroopassa viiniä juodaan usein, mutta pieniä määriä.
Islannissa, Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa yhdellä istumalla saatetaan kulauttaa kahdeksasta kymmeneen annosta. Italiassa, Unkarissa ja Kreikassa kertaluontoinen suurkulutus on noin kolme annosta. Juomatapojen raskasta perinnettä on syytä muuttaa kohti kohtuutta.
Myönteistä on, että alkoholinkulutus ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet, vaikka alkoholipolitiikkaa on liberalisoitu. Pitkään valmisteltu, uusia lievennyksiä lupaava alkoholilainsäädäntö on yllättäen vastatuulessa keskustan vastustuksen takia.
Elintarvikeviennissä suomalaiset alkoholijuomat ovat tällä hetkellä ykköstuote. Kotimaiset tislaamot ja panimot haluaisivat päästä tuotteineen myös kotimaassa markkinoille nykyistä paremmin saadakseen referenssiä vientiin.